Tapani Vierimaa jäi neljä vuotta sitten eläkkeelle Alavieskan kunnanjohtajan tehtävästä. 69-vuotiaana hän palasi töihin, tällä kertaa hallintojohtajaksi.
Alavieskan kunnantalon käytävällä kuuluu tuttu ääni. Se kuuluu Tapani Vierimaalle, entiselle kunnanjohtajalle, joka jäi eläkkeelle vuoden 2014 lopussa.
Vierimaa on palannut vuoden alussa kunnantalolle, 69-vuotiaana. Työhuone on hieman eri paikassa kuin ennen ja ovenpielessä lukee nyt ”hallintojohtaja”. Sitä tehtävää Vierimaa on tullut eläkepäiviltään hoitamaan.
– Kunnanjohtaja Olli Ikonen kysyi, että onko mahdollista, että tulisin. Yön yli mietin ja vastasin, että on mahdollista.
Kovakuntoinen Vierimaa otti homman vastaa, kun kerran terveys sen sallii ja voimia tuntuu olevan. Pitkäksi aika ei käynyt eläkkeelläkään.
– Ajoin viime kesänä pyörällä 6 500 kilometriä.
Hallintojohtajan tehtävään tarvittiin viransijainen, kun Eija Saarela valittiin Haapavedelle talousjohtajaksi. Hänen koeaikansa Haapavedellä kestää huhtikuun loppuun. Sitä ennen Alavieskassa ei hallintojohtajan virkaa panna auki.
Viran täyttäminenkin ottaa luonnollisesti oman aikansa, joten Vierimaalle on luvassa töitä mitä ilmeisimmin kesän yli.
– Olen tässä niin kauan, että virka on vakinaisella henkilöllä täytetty. Syksyyn se varmaan menee, Vierimaa arvioi.
Noin 40 vuoden virkauran kunnallisissa hommissa tehnyt Vierimaa ehti olla Alavieskan kunnanjohtajana vuodesta 2009 vuoteen 2014, melkein kuusi vuotta. Sitä ennen hän oli pitkään Ylivieskan kaupunginsihteerinä.
Alavieskassa tykättiin Vierimaasta ja hän tykkäsi Alavieskasta – siitäkin huolimatta, että ajat olivat vaikeita ja valtakunnan tason lainsäädäntöhankkeet teettivät rutkasti töitä.
Lausuntoja sai olla kirjoittamassa tuon tuosta, milloin mihinkin asiaan. Kuntaliitostakin selvitettiin.
– Se oli mukavaa aikaa. Töitä oli riittävästi, voin sanoa, Vierimaa virnistää.
Valtiolta oli Vierimaan mukaan välillä punainen lanka hukassa siinä, miten kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan. Tunne oli ajoittain, että puuhun yritettiin kiivetä peräpeili edellä: rakenteisiin piti ottaa kantaa, mutta samaan aikaan kuntien tehtävistä ja rahoituksesta saattoi olla epävarmuutta.
Mitä tulevaisuus sitten tuo tullessaan tältä osin?
Ainakin sote-uudistusta. Sekin luo oman epävarmuutensa Alavieskan tapaisille pienille kunnille. Kuin symbolina tälle kunnantalon vieressä on terveyskeskus.
– Kauhuskenaario on, että se vähitellen ajetaan alas. Toivon todella, että niin ei käy.
Realisti Vierimaa kuitenkin on. Maakunnat joutuvat todennäköisesti tekemään kipeitä ratkaisuja, vaikka juuri terveyskeskusta ei vietäisikään.
– Niille raha tulee valtiolta, ja se on niukka resurssi – kuten se on aina ollut. Maakunnan tasolla joudutaan varmasti tekemään kovia ratkaisuja.
Vuoden 2019 alussa Alavieskaa – ja oikeastaan koko jokilaaksojen seutua – haastaa väestön väheneminen.
– Se on iso juttu ja siihen on vaikea päästä kiinni. Keinoja kuitenkin mietitään. Väestön väheneminen tuottaa tuskaa taloudellisestikin, sillä veropohja kapenee ja valtionosuudetkin pienenevät.
Väen vähyys näkyy Alavieskassa konkreettisesti kaupallisissa palveluissa. Aiemmin kunnasta löytyi kolme päivittäistavarakauppaa. Nyt jäljellä on enää S-market.
Kaupallisia palveluita ei kuitenkaan tarvitse kaukaa hakea, sillä Ylivieska on alle 20 kilometrin päässä. Sieltä löytyvät isot marketit ja erikoisliikkeet. Kalajoeltakin löytyy palveluita eikä sinnekään ole pitkästi.
Haasteista huolimatta hallintojohtajan huoneessa istuu levolliselta vaikuttava viransijainen. Ilmeisesti vuosikymmenten kokemuksella ei tarvitse enää hermoilla turhia.
Ensimmäinen työviikko on kulunut asioihin, ihmisiin ja työkaluihin tutustuessa. Kunnanhallituksen kokouksen esityslista on jo työn alla.
– Minut otettiin hyvin vastaan, kun tulin tänne kunnanjohtajaksi. Yhtä hyvin on otettu vastaan nytkin.
Tapani Vierimaa
- Syntynyt vuonna 1949. Asuu Ylivieskassa.
- Kunnallinen virkaura alkoi Eurajoella vuonna 1974. Vuodesta 1979 alkaen töissä Ylivieskan kaupungilla, ensin suunnittelusihteerinä ja kaupunginkamreerina ja sitten kaupunginsihteerinä.
- Alavieskan kunnanjohtajaksi vuonna 2009. Jäi eläkkeelle tuosta tehtävästä 65-vuotiaana vuoden 2014 lopussa.
- Koulutukseltaan hallintotieteiden kandidaatti.
- Harrastaa pyöräilyä, soittamista ja laulamista.
- Naimisissa ja edellisestä avioliitosta kaksi aikuista lasta.