Suvi "Littis" Seurujärvi. Olet halkaissut kielesi, venyttänyt korvalehtesi, ottanut kaksi arpitatuointia ja yli kymmenen tavallista. Miksi?
Ne on vain niin sairaan siistejä. Ja kehohan on temppeli, jota täytyy kunnioittaa. Eli koristella. Noiden lisäksi olen vielä ottanut lävistyksiä aika paljon. Määrää en muista, koska en enää pidä niissä koruja. Eli arpia on ympäri kroppaa ja naamaa. Poskipäässäni minulla on pieni implantti, johon saa ruuvailtua koruja kivasti.
Millainen operaatio kielen kahtiajakauttaminen on. Toimenpiteessä varmaan veri virtaa?
Hih, virtasihan se veri. Se ei tosin haitannut, vaan lämmitti mukavasti valuessaan pitkin leukaa. Itse paraneminen kesti parisen viikkoa, eli ei sen kauempaa kuin kielilävistyksessä. Yleensä halkaistu kieli paranee viimeistään kuukaudessa.
Kuluttajavirasto paljasti juuri vavahduttavan tiedon, jonka mukaan "polttotatuoinnit, ihon arpeuttaminen, kielen halkaiseminen ja ihon-alaiset implantit sisältävät aina terveysriskin, kuten tulehdusvaaran". Tiesitkö tätä?
Ihan tosi? Tulipa tosi yllätyksenä. No heh, eipä tuo mitään kovin uutta tietoa ole. Aina lävistyksissä ja tatuoinneissa piilee riskinsä. Hygienia ja hyvien jälkihoito-ohjeiden antaminen asiakkaille ovat aina olleet kunnia-asiani. On meillä Tuccabajassa käynyt terveystarkastajakin tekemässä pistokokeen. Hyvät arvosanat saatiin, eli omatuntoni on puhdas.
Millaisia temppuja kielelläsi voi harrastaa?
No sitä voisi ainakin leuhutella puolelta toiselle niin, että siivekkeet leuhuvat. En vain sitä vielä itse osaa. Otin halkion vajaa vuosi sitten, ja harjoitukset ovat toki jatkuvasti käynnissä. Ja sitten siitä voi työntää sormen läpi. Se näyttää häiriintyneeltä ja kivalta!
Mitenkäs pussailun kanssa?
Ei ole ongelmaa. Onnistuu oikein hyvin ja avomieskin on tykännyt. Aluksi puhuminen oli hieman vaikeaa eikä mausteisia ruokia tai hiilihapollisia juomia paljon tehnyt mieli nauttia, mutta nyt kieli toimii ihan normaalisti. Ja kun pelotellaan, että halkio on ikuinen eikä sitä voi koskaan poistaa, olen vastannut, että voihan sen aina tikata. Siitä jäisi muuten varmaan komea arpi.
Teit ensimmäisen tatuointisi yli 10 vuotta sitten ja tatuoinut työksesi yli kolme vuotta. Osaat varmaan piirtääkin?
Tässä työssä piirustustaidosta on hyötyä, ja se on jopa ihan suotavaa. Kuvisnumeroni oli koulussa ysi. Erikoisin tatuointini on varmaan ollut jalkapohjaan kuvioitu köynnös. Siinä sai rimpuilevaa asiakasta pidellä tosissaan paikoillaan, koska kipu oli kova. Jalkapohja on muuten siinä mielessä huono paikka, että kuva kuluu sieltä nopeasti pois.
Jos astelisin liikkeeseesi ja pyytäisin sinua tekemään jotain kivaa, mitä keksisit?
Varmaan lävistäisin nännisi tai kielesi. Yleensä olen tosi varovainen tuollaisissa "saat vapaat kädet tapauksissa". Ei ole mukava ottaa vastuuta, jos asiakas onkin vaikkapa keväthurmiossa ja tulee syksyllä vaatimaan rahansa takaisin. Kavereihin olen kyllä käyttänyt surutta omaa luovuuttani. Mutta jos asia kiinnostaa, niin kuule tervetuloa!
Kiitos. Laitetaan harkintaan.
