Kolme neljästä entisestä temmesläisestä tunsi itsensä yhä temmesläiseksi puoli vuotta Tyrnävän ja Temmeksen kuntaliitoksen jälkeen. Vain viisitoista prosenttia heistä koki olevansa tyrnäväläisiä.
Tiedot ilmenevät Anna Ylilauri-Korkalan pro-gradu -työstä, joka hyväksyttiin Oulun yliopiston maantieteen laitoksella tammikuussa.
"Asenteet muuttuvat hitaasti. Voi mennä sukupolvia, ennen kuin ihmiset tuntevat olevansa tyrnäväläisiä. Lisäksi Temmeksellä koko kuntaliitos on mennyt paljon rauhallisemmin kuin monissa muissa liitoshankkeissa", sanoo Tyrnävän kirkonkylässä asuva Ylilauri-Korkala.
Kotikunta - tutkijan sanoin kuntaidentiteetti - on todella vahva tekijä. Monet paavolalaiset tuntevat yhä olevansa paavolalaisia, vaikka liittymisestä Ruukkiin on kulunut vuosikymmeniä.
Jopa yli puolet Temmeksellä asuvista kiisti, että he voisivat tuntea itsensä joku päivä tyrnäväläiseksi.
"Tunnen olevani temmesläinen Tyrnävän yhdestä kylästä. Paljon pitää vettä virrata Temmesjoesta, ennen kuin lipsahtaa tyrnäväläiseksi", kiteytti eräs tutkimukseen vastannut.
Kolmannes antoi vähän periksi, ja ilmoitti, että ajatus ei ole mahdoton. "Varmasti. Olen koulu- ja opiskeluaikoina asunut kesät mukaan lukien kymmenellä paikkakunnalla. Joka paikassa on aurinko noussut ja laskenut päivittäin."
Osan mielestä tilanteeseen on sopeuduttava. "Temmesläiset ovat tyrnäväläisiä, halusivatpa tai eivät."
Sen sijaan liki kahdeksan kymmenestä entisellä Tyrnävällä asuneista piti temmesläisiä tyrnäväläisinä.
Kuntaliitos yhä
vaikea paikka
Vaikka entisistä temmesläisistä vain muutamat tunsivat itsensä tyrnäväläisiksi, paljon useammat olivat sitä mieltä, että liitos oli kuitenkin tehtävä. Kyselyn mukaan kuntaliitoksen kannalla on temmesläisistä puolet ja tyrnäväläisistä 65 prosenttia. Temmesläisistä reilu kolmannes vastustaa liitosta.
"Talouden tervehtyminen, synergia ja palvelujen tyhjäkäyntien poistaminen. Temmes on Tyrnävän portti nelostielle", luettelee Ylilauri-Korkala tutkimuksen antamia kuntalaisten mielipiteitä.
"Nyt olisi jo paremmin perspektiiviä arvioida tuloksia ja tilannetta, kun aikaa liitoksesta on kulunut jo kolme vuotta. Toivottavasti tutkimusta jatketaan lähivuosina", sanoo Ylilauri-Korkala.
Eniten entisiä temmesläisiä pelotti palvelujen heikentyminen ja syrjäkyläksi jääminen.
Jonkin verran nousi esille myös Liminka-vaihtoehto. Hajanaisen Temmeksen maantiede vaikutti paljon mielipiteisiin. Limingan lähellä olevat toivoivat muita useammin, että kunta olisi liittynyt Liminkaan.
Yhtenäistä Tyrnävää ei luoda kokouksilla eikä virallisilla ohjelmilla. Yhteiset tapahtumat ja harrastukset ja ihmisten kanssakäynti nousivat selvästi suosituimmiksi vaihtoehdoiksi temmesläisten lähentämiseksi Tyrnävään.
"Ei siten, että päättäjien ja kunnan johdin pitäisi vierailla Temmeksellä, vaan tavallisten ihmisten olisi oltava tekemisissä keskenään", korostaa Ylilauri-Korkala.
Myös kulkuyhteydet nousivat esille. Nelostien kautta matka Tyrnävän kirkolle on hankala. Suoraan menevään Korventielle toivottiin parannuksia ja päällystettä. Myös julkista liikennettä haluttiin parannettavan. Muutoinkin Temmekseltä toivottiin tasapainoista koko alueen kehittämistä.
Maatalous, peruna ja lakeus luonnehtivat Tyrnävää niin entisten tyrnäväläisten kuin myös temmesläistenkin joukossa. Soraäänen toi entisten temmesläisten seuraavaksi suosituin luonnehdinta tyrnäväläisistä; omahyväisiä. Pesäpallo, naistentanssit ja tractor pulling jäivät paljon näiden taakse.
Temmesläisten kolme kärjessä olivat molemmilla pienuus, sijainti nelostien varrella ja kotiseututyö. Zetka-jengi tuli molemmilla aika pian näiden jälkeen.
Toisaalta, tarvitseeko entisten temmesläisten sitten tunteakaan itseään läpeensä tyrnäväläisiksi? "Ei suomalainenkaan muutu saksalaiseksi, vaikka EU:ssa ollaan", kuten yksi vastaaja sanoi.