Tshekin tasavallan ja Itävallan kiistakapulana yli kahden vuosikymmenen ajan ollut Temelinin ydinvoimala Tshekissä kiristää jälleen maiden suhteita. Äänenpainot ovat viime päivinä käyneet kovemmiksi jännityksen kiristyttyä koko alkuvuoden ajan. Ydinvoimala sijaitsee eteläisessä Böömissä 40 kilometrin päässä maiden väliseltä rajalta.
Itävaltalaiset ympäristöaktivistit uhkaavat estää kaiken liikenteen kuudellatoista maiden välisellä raja-asemalla kahden tunnin ajaksi ensi kuussa. Vastavetona Tshekin kommunistit ovat kehottaneet maanmiehiään boikotoimaan Tshekissä markkinajohtajan asemassa olevan itävaltalaisen AMV-yhtiön bensiiniasemia.
Tshekin hallitus hakee EU:lta tukea pakottaakseen Itävallan estämään raja-asemien tukkimisen, joka tshekkiläisten mukaan haittaa tavaroiden ja ihmisten vapaata liikkumista. Helmikuun jälkeen itävaltalaiset aktivistit ovat jo kuusi kertaa estäneet maantieliikenteen maiden välillä.
Esimerkiksi 11. toukokuuta 12 kaikkiaan 16:sta raja-asemasta oli kiinni kahden tunnin ajan. Tshekin tasavallan ulkoministeri Karel Scharzenberg arvioi, että mielenosoituksia maiden välisellä rajalla on vaikea estää. "Tunnen hieman näitä sekopäitä ja tiedän, että he eivät anna periksi aivan heti", Scharzenberg arvioi.
Temelinin kysymys ei ole viiteen vuoteen aiheuttanut suurempia häiriöitä Itävallan ja Tshekin välisiin suhteisiin. Kun hallitusvalta Itävallassa kuluvan vuoden alussa siirtyi sosiaalidemokraattien johtamalle suurelle koalitiolle, asia palasi uudelleen keskeiselle sijalle maiden kahdenvälisissä suhteissa.
Vihreiden tulo Tshekin keskustaoikeistolaiseen hallitukseen tammikuussa herätti puolestaan toiveita siitä, että Praha saattaisi muuttaa linjaansa kysymyksessä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. "Temelin on todellisuutta. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ei kuulu Tshekin hallituksen ohjelmaan, se ei myöskään aio sulkea Temelinin voimalaa", Tshekin ympäristöministeri ja maan vihreiden puheenjohtaja Martin Bursik totesi haastattelussa itävaltalaiselle Der Standard -lehdelle.
Yksi tämänhetkisen kriisin alkusyistä on "lievästi radioaktiivinen" lauhdevesivuoto, joka tapahtui 27. helmikuuta, kun yksi reaktori oli pysäytetty polttoainesauvojen vaihtoa varten. Samana päivänä virallisella vierailulla Prahassa ollut Itävallan liittokansleri Alfred Gusenbauer ei saanut tapahtuneesta tietoa isännältään, Tshekin pääministeri Mirek Topolanekilta.
Kotiin palattuaan Gusenbauer sai osakseen ankaraa arvostelua maansa vihreiden taholta. Niinpä hän antoi Temelinin voimalaa vastustaville mielenosoittajille vapaat kädet ja alkoi toimia aktiivisesti voimalan toiminnan lakkauttamiseksi, kuten hänen hallituksensa ohjelma edellyttää.
Viime viikolla Itävallan hallitus vaati Prahalta diplomaattiteitse tietoja voimalan turvallisuudesta. Viiden käyttövuoden aikana Temelinin voimalassa on kirjattu 167 toimintahäiriötä tai poikkeustilannetta. Itävallan hallituksen mielestä marraskuussa 2001 allekirjoitettua Melkin sopimusta ei noudatettu, kun voimalaa viime vuonna alettiin hyödyntää kaupallisesti. Melkin sopimus velvoittaa Prahan antamaan täsmällisiä ja peittelemättömiä tietoja voimalan toiminnasta.
Liittokansleri Gusenbauerin mukaan aloite on nyt tshekeillä, ellei haluta, että Itävalta haastaa tshekkiläisen osapuolen kansainväliseen tuomioistuimeen kahdenvälisen sopimuksen noudattamatta jättämisestä, kuten Itävallan vihreät vaativat.
©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate