Telt­ta­ret­ki uuteen mu­siik­kiin

Qstock-festivaalin kokeellisemmasta musiikista vastaa Oulun Kuusisaaren hiekkarannalla kohoava Happiteltta. Kansainvälinen, elektroniselle musiikille omistautunut tapahtuma ulottaa tarjontansa myös kauas konemusiikin ulkopuolelle.

Happiteltan promoottori Mikko Leskinen lekan varressa. Leskinen on yksi seitsemästä oululaisen Trank ry:n jäsenestä, jotka vastaavat Happiteltan järjestämisestä.
Happiteltan promoottori Mikko Leskinen lekan varressa. Leskinen on yksi seitsemästä oululaisen Trank ry:n jäsenestä, jotka vastaavat Happiteltan järjestämisestä.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Qstock-festivaalin kokeellisemmasta musiikista vastaa Oulun Kuusisaaren hiekkarannalla kohoava Happiteltta. Kansainvälinen, elektroniselle musiikille omistautunut tapahtuma ulottaa tarjontansa myös kauas konemusiikin ulkopuolelle.

Ensi perjantaina ja lauantaina teltta täyttyy musiikista, jota ei radiosta juuri kuule. Musiikkityylejä yhdistää marginaalisuus, määrittelee Happiteltan promoottori Mikko Leskinen Trank ry:stä.

"Tuomme esille uusia bändejä, jotka eivät ihan joka festivaalilla soita. Tarkoituksena on, että paatuneimmallekin festarikävijälle olisi jotakin uutta tarjolla", Leskinen linjaa.

Tärkein esiintyjävalintoja yhdistävä asia on, että järjestäjät itse pitävät niiden musiikista. "Me emme ota sellaisia bändejä, mistä emme pidä."

Me tarkoittaa Leskisen lisäksi kuutta henkilöä kulttuuriyhdistys Trankista, jotka vastaavat Happiteltan suunnittelusta. Viikonlopun jälkeen alkaa jo ensi kesän artistien varaaminen.

Tämän kesän konemusiikkiartisteista Leskinen nostaa esille saksalaiset Modeselektorin ja Thomas Brinkmannin. Ensin mainittua on hankala kategorisoida mihinkään tiettyyn lokeroon, mutta musiikissa on vaikutteita ainakin hiphopista ja elektrosta. "Poikkimusiikillista otetta", Leskinen kuvailee.

"Kaikkien kokeellisten asioiden veteraani" Brinkmann hallitsee niin minimalistisen teknon, hillityn housen kuin teollisesti jyräävän paukkeenkin. Molemmat ovat kriitikoiden arvostamia, kansainvälisiä huippunimiä.

Konemusiikkiartistien lisäksi teltassa kuullaan muun muassa uutta kotimaista indierockia á la I Was a Teenage Satan Worshipper, Pets on Prozac ja Magyar Posse sekä kaksitoistahenkisen Nicole Willis & The Soul Investigatorsin tanssittavaa soulia Motownin hengessä.

Leskinen uskoo, että kitaravetoinen rock kelpaa myös konemusiikin ystäville.

"Harvemmin konemusiikin kuuntelijat ovat vain yhden musiikkityylin ystäviä. Tarkoituksella olemme pyrkineet sekoittamaan tyylejä. Luulen, että indierock vetää ihmisiä telttaan."

Väliaika-dj:t pitävät huolen, ettei ihmisten tarvitse poistua teltasta esiintyjien välissä.

Happiteltan järjestäjätaho Trank ry on nettisivujensa mukaan aatteellinen yhdistys. Perusajatuksena on järjestää ihmisille hyvää musiikkia kuultavaksi.

"Pyrimme siihen, että ihmiset löytäisivät järjestämistämme bileistä uutta musiikkia, josta he eivät ole aikaisemmin kuulleet ja josta he pitäisivät", Leskinen valaisee.

Suurimpien festivaalien artistivalinnat muistuttavat paljon toisiaan, ja Qstockissakin nähdään tämän suven suositumpia yleisönkerääjiä Teräsbetonista PMMP:hen.

"Meillä on täällä kuitenkin yksi lava, joka tarjoaa uutta näkemystä, ja josta ihmiset voivat löytää jotakin itselleen", Leskinen sanoo. Hän uskoo, että Happiteltalla on annettavaa vannoutuneille hevimiehillekin.

Myös teltan visuaaliseen antiin on panostettu, sillä lukuisat video-dj:t järjestävät jättinäytöille katsottavaa.

Kaiken lisäksi nukketeatteri Akseli Klonkista tuttujen tekijöiden muodostama, liikunnallinen välineteatteri Airopik esittää "jonkin näytelmän" lauantaipäivän ratoksi.

Happiteltan ohjelmisto osoitteessa www.qstock.org/2006

Ilmoita asiavirheestä