Ranskalaisen France Telecomin torstaina tekemä ostotarjous teleyhtiö TeliaSonerasta ei riittänyt alkuunkaan yrityksen hallitukselle eikä pääomistajista varsinkaan Ruotsin valtiolle. Parempaa tarjousta pidetäänkin lähiaikoina todennäköisenä.
Kilpailu on vasta aluillaan, ja myös jokin muu eurooppalainen suuroperaattori saattaa lyödä uudet numerot tiskiin. Telia-Soneran osakekurssi nousi heti ranskalaistarjouksen yläpuolelle, mikä kertoo selvästi markkinoiden odotuksista.
Ranskalaiset kokeilivat onneaan runsaan 30 miljardin euron tarjouksella, mutta vastaus oli molemmin puolin Pohjanlahtea perustellusti ei. Ruotsin rahoitusmarkkinaministeri toivotti vain viileästi tervetulleiksi kaikki, jotka ovat kiinnostuneita myynnissä olevista valtionyhtiöistä. Ruotsin valtion omistusosuus TeliaSonerasta on 37 ja Suomen vajaat 14 prosenttia. Ruotsin hallitus haluaa vähentää valtionomistusta, ja Suomen hallituksella on eduskunnan valtuus myydä loputkin osakkeet.
Pörssianalyytikot eivät usko, että TeliaSoneran päätyminen lopulta ranskalaisille mullistaisi sinänsä Suomen liittymämarkkinoita, vaikuttaisi suuresti kuluttajahintoihin tai hintakilpailuun. TeliaSoneralla ei näyttäisi myöskään olevan lähitulevaisuudessa syytä muuttaa strategiaansa.
France Telecom yritti joidenkin arvioiden mukaan päästä pilkkahinnalla kiinni etenkin TeliaSoneran Euraasian- ja Venäjän-operaattoreihin. Sillä on noin 44 prosentin osuus venäläisestä Megafonista sekä 37 prosenttia Turkcelin osakkeista. Jo niiden arvo saattaa olla yhteensä 17 miljardia euroa. Lisäksi TeliaSonera operoi enemmistöosakkaana operaattoriyhtiöissä muun muassa Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa. Omistajayhtiö saa osuutensa niiden voitoista.
TeliaSoneran kohtalosta päättävät pitkälle suomalaiset ja ruotsalaiset poliitikot. Heidän luulisi ymmärtävän, että jos kerran myydään, myydään mahdollisimman kalliilla. Samoin heidän pitää varmistua siitä, että jos Ranskan valtion enemmistöomistaman France Telecomin "pohjahinta" TeliaSonerasta johtaa tarjousten kovenemiseen, myyntihuumassa ei pidä unohtaa suomalaisten kuluttajien etuja myöskään syrjäseuduilla.
On mahdollista, että eri yrityskulttuureista tulevien valtionyhtiöiden yhteen sulauttaminen osoittautuu odotettua vaikeammaksi, etenkin jos päätösvalta siirtyisi vaikkapa Pariisiin. Toki suomalaiset kuluttajat voivat silloin äänestää vaihtamalla operaattoria. Sinänsä suomalaiset ovat tottuneet yhtiössä kylmään kyytiin jo ruotsalaisisäntien aikana.
paakirjoitus@kaleva.fi