Telia-Sonera järjestelee Suomen toimintonsa uuteen uskoon, mutta tekee sen ilman yt-neuvotteluita. Se on pitkästä aikaa aidosti myönteinen uutinen yrityksestä.
Kun jokin yritys ilmoittaa "kehitysohjelmasta" ja kannattavuutensa parantamisesta, sitä on melkein automaattisesti seurannut tieto yt-neuvotteluista, jotka koskevat isoa osaa työntekijöistä. Oulun seudullakin tällaisiin sanakäänteisiin on saatu tottua turhan usein, viimeksi Polar Electron ja Jutronin suunnalta. Ei juuri ole näyttänyt olevan keinoa saada säästöjä aikaan ilman väen vähennyksiä.
Telia-Sonera on sekin kuulunut tähän joukkoon. Viimeksi elokuussa Ruotsissa uudelleenjärjestelyt tiesivät lähtöä noin 3 000:lle työntekijälle. Suomessakin yt-kierroksia on käyty läpi useaan otteeseen.
Koko syksyn on ollut tiedossa, että Telia-Sonera aikoo tehdä jotain toiminnoilleen Suomessa. Moni odotti, että edessä on jälleen uusi irtisanomisten aalto.
Uudella toimitusjohtajalla Juho Lipsasella oli kuitenkin yllätys varastossa. Yhtiön toiminnot pannaan aivan uuteen kuosiin, ja väkikin vähenee, mutta vain luonnollisen poistuman kautta. Yt-neuvottelut eivät kuuluneetkaan tähän kehitysohjelmaan. Tosin ilman niitäkin voi lyhyitä työsuhteita lopettaa, kuten nyt tehdään.
Kovia kokenutta yhtiön vakinaista henkilöstöä silti tuskin voi tämän paremmin sitouttaa uusien tavoitteiden taakse. Yhtiön johto ilmoitti selvästi, että työntekijöistä huolehditaan. On melkoinen ajan kuva, että nyky-Suomessa tämä kuulostaa radikaalilta ajattelulta.
Telia-Soneran julkisuuskuva on Suomessa pahoin rapistunut vuosia jatkuneessa kielteisten uutisten kierteessä. Nyt tarvittiin selvä merkki luottamuksesta tulevaisuuteen, ja Lipsanen onnistui ensimmäisessä tulikokeessaan. Seuraava haaste onkin sitten saada uudistukset toimimaan käytännössä.
Operaattorit tekevät Suomessa parhaillaan kaikkensa kilpaillakseen toisensa hengiltä. Puhelutarjoukset ovat toinen toistaan edullisempia, ja kuluttajat ovat oppineet vertailemaan hintoja ja vaihtamaan surutta liittymiä. Tämä on vapaan kilpailun hengen mukaista, mutta seurauksena on myös ollut, että uusien palveluiden kehittämiseen rahkeita on riittänyt vähemmän.
Erilaisten mobiilipalveluiden tarjoamisessa Suomi ei enää ole mikään erityinen edelläkävijä. Alan suurimpana toimijana Telia-Soneralla on iso vastuu siinä, kuinka tätä tulevaisuuden infrastruktuuria rakennetaan. Ääripäät eli katteeton uho ja verinen hintakilpailu on jo nähty. Nyt operaattoreilta tarvitaan jalat maassa tarjottuja, kuluttajille aidosti hyödyllisiä palveluita.
Telia-Sonerassa ovat Suomen johtajat vaihtuneet tiuhaa vauhtia, ja kun jokainen on tahtonut jättää omat jälkensä, on meno ollut yhtä vuoristorataa. Jos Lipsanen pystyy vakiinnuttamaan yhtiönsä, mahdollisuus uudelle alulle on olemassa.
Mutta tuulista on muuallakin kuin Suomessa. Turkissa Telia-Sonera vie venäläisen Alfa Groupin oikeuteen kiistassa Turkcellin omistuksesta. Siinä pelataan isoilla panoksilla. Pyrkimys Turkin valtaukseen on päätynyt avoimeen välirikkoon venäläisen suurliikemiehen Mihail Fridmanin omistaman ryhmän kanssa.
Kun Telia-Sonera pyrkii vahvasti Venäjän ja Keski-Aasian markkinoille, tällaisen oikeudenkäynnin jälkiseurauksia voidaan nähdä muuallakin kuin turkkilaisessa oikeussalissa. Turkin sotkuinen omistustaistelu myös osoittaa, että maailmalle lähtö voi tuoda myös yllätyksiä - mutta jos joku rikkoo sääntöjä, ei periksi pidä helposti antaa.