Vasta aika näyttää, mikä oli Telia-Soneran keskiviikkona pitämän ylimääräisen yhtiökokouksen varsinainen merkitys. Konkreettinen lopputulos tuosta kokouksesta oli, että suurin osa hallituksesta pantiin uusiksi. Viisi jäsentä entisestä hallituksesta sai lähteä, neljä valittiin tilalle. Yhtiö jatkaa nyt siten, että hallituksessa on seitsemän jäsentä, heistä kolme suomalaista.
Suomen valtion omistusosuus Telia-Sonerasta on enää noin 14 prosenttia, joten hallituksessa suomalaisilla on selvä yliedustus. Hallitusremonttia on kuitenkin katsottava ennen muuta Ruotsista käsin.
Telia-Sonera on nykyisellään käytännössä ruotsalainen valtionyhtiö. Ruotsin valtion käsissä osakkeista on noin 45 prosenttia. Suomen osuus riittää siihen, että päätösvaltaan eli enemmistöön tarvitaan yhä kahden maan yhteispeliä. Näin oli myös keskiviikon kokouksessa.
Kyseessä oli valtiollisten omistajien tekemä ratkaisu, joka on herättänyt paljon kysymyksiä yhtiön tulevasta linjasta. On hyvin poikkeuksellista, että tämän tason yhtiössä vaihdetaan kerralla hallituksen enemmistö ilman, että asiaan liittyy merkittäviä omistajajärjestelyitä.
Omistajuuden muutoksia voi kuitenkin olla tulossa. Osa muutoksista selittyisi hyvin sillä, että Ruotsin uusi porvarihallitus miehitti Telia-Soneraa omilla edustajillaan. Näin voitaisiin valmistautua siihen, että hallitus ryhtyy vaalilupaustensa mukaisesti myymään valtionyhtiöitä.
Jos Ruotsi luopuu omistuksistaan, ei Suomellakaan ole enää erityistä intressiä pitää pientä osuutta valtion käsissä. Telia-Soneran omistus saattaa kohta olla vapailla markkinoilla, ja pääomasijoittajat tuntuvatkin olevan valmistautumassa tähän mahdollisuuteen.
Toistaiseksi tämä kaikki on vain spekulaatiota. Tosiasiana sen sijaan pysyy, että Telia-Sonerassa on jälleen nähty äkkinäisiä, isoja ja kysymyksiä herättäviä ratkaisuja. Yhtiön johtaminen on ollut kovin tuulista, ja toimitusjohtaja Anders Igelin asemaa on jo julkisuudessa pohdittu.
Suomessa nimi Sonera herättää yhä tunteen siitä, että kyseessä olisi jollain tavoin "oma" yhtiö. Tuolle tunteelle on yhä vähemmän perusteita. Valtion loppukin omistusosuus voi pian olla mennyttä ja loput suomalaisuudesta saman tien. Piensijoittajat jäävät jäljelle - mutta yhtiön kehitys tuntuu olevan tyystin muuta kuin mitä Suomessa ajateltiin, kun Sonera ja Telia vuonna 2002 liitettiin yhteen.
paakirjoitus@kaleva.fi