Teleyhtiöt pääsevät rakentamaan yhdessä kolmannen sukupolven umts-matkapuhelinverkkoja. Valtioneuvosto päätti torstaina helpottaa toimilupien ehtoja, minkä toivotaan vauhdittavan uuden tekniikan käyttöönottoa.
- Kyllähän tämä on Suomen tapaisessa maassa järkevä ja välttämätönkin päätös, Elisan verkkoyksikön johtaja Jukka Veteläsuo arvioi toimilupien helpottamista.
Jokaisen toimiluvan haltijan oman verkon on uusien ehtojen mukaan katettava 35 prosenttia väestöstä. Loppuosa maasta voidaan kattaa operaattoreiden yhteisillä verkoilla. Alun perin neljän luvanhaltijan odotettiin rakentavan verkkonsa täysin itse koko maahan.
Käytännössä päätös merkitsee sitä, että operaattoreiden tarvitsee rakentaa oma umts-verkko vain Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio, Jyväskylä, Pori, Lappeenranta, Vaasa, Kotka ja Joensuu kattavat 39 prosenttia Suomen väestöstä, joten 14 maan suurimman kaupungin tukiasemat täyttävät uusien toimilupien ehdot.
Veteläsuon mukaan käytännössä operaattorit kattavat omilla verkoillaan mainitut kaupungit ja ehkä joitakin muita kaupunkeja. Toistaiseksi operaattorit eivät ole keskustelleet muualle maahan rakennettavista yhteismastoista, koska tähän saakka voimassa olleet toimiluvat ja kilpailulait ovat kieltäneet yhteydenpidon.
Yhteiset mastot tekevät verkkojen rakentamisen halvemmaksi, minkä toivotaan nopeuttavan verkkojen rakentamista suurten kaupunkien ja pääteiden ulkopuolelle. Koska operaattorit eivät ole vielä keskustelleet asiasta keskenään, yhteisen rakentamisen jakautumisesta eri toimijoiden välille ei ole vielä olemassa käsitystä, Veteläsuo kertoi.
Omistusmuutokset
vaikuttivat päätökseen
Valtioneuvosto perusteli lupaehtojen höllentämistä umts-tekniikan ennakoitua hitaammalla käyttöönotolla ja luvan saaneissa yhtiöissä tapahtuneilla omistusmuutoksilla.
Suomessa toimiluvat ovat Radiolinja Origolla, Sonera Mobile Networksilla, Suomen 3G:llä ja Finnet Verkoilla. Kyseisistä yhtiöistä ainoastaan Radiolinja on alkuperäinen yhtiö, jolle Suomen hallitus myönsi alkuperäisen toimiluvan vuonna 1999. Torstaina kerrottiin, että myös Radiolinja on siirtymässä historiaan, kun emoyhtiö Elisa yhtenäistää tuotenimistönsä oman nimensä alle.
Sonera yhdistyi ruotsalaisen Telian kanssa, jolloin TeliaSonera myi ylimääräisen toimiluvan Finnet Verkoille. Finnet on maakunnallisten teleyhtiöiden omistuksessa, ja matkaviestinnässä yhtiö tunnetaan nimellä Dna. Samalla maakunnallisten yhtiöiden Suomen 3G:n toimilupa siirtyi ruotsalaisen Tele2:n haltuun.
Operaattorit ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa umts-toimilupien myöntämisestä lähtien. Suomi myönsi toimiluvat ilmaiseksi, mutta mm. Sonera maksoi itsensä kipeäksi ostettuaan toimiluvan Saksasta.
Kännyköiden tulo
ratkaisee aikataulun
Operaattoreiden talousvaikeudet ovat hidastuttaneet umts-tekniikan käyttöönottoa koko Euroopassa. Ensimmäiset kolmannen sukupolven matkapuhelinverkot ovat kuitenkin jo käytössä mm. Ruotsissa. Suomi on jäänyt pahasti jälkijunaan umtsin käyttöönotossa, vaikka edeltävän teknologian, toista sukupolvea edustavan gsm:n rakentamisessa Suomi oli maailman kärkeä.
Valtioneuvoston päätös tähtää kolmannen sukupolven verkkojen syntymisen nopeuttamiseen, mutta Elisan Veteläsuon mukaan asia riippuu 3G-kännyköiden tulosta markkinoille. Toistaiseksi niitä ei ole tarpeeksi, ja 3G-palveluissa on muuallakin ilmennyt vakavia puutteita.
Veteläsuo arvioi, että aikaa kuluu vähintään ensi vuoteen ennen kuin Elisa aloittaa kaupalliset 3G-palvelut. Hänen mukaansa voi mennä jopa vuoteen 2006 ennen kuin palvelut alkavat.
Verkkojen käyttöönotto voi teknisesti tapahtua hyvinkin nopeasti, sillä Elisalla ja muilla operaattoreilla on jo Suomessa käytössään 3G-testiverkkoja. Veteläsuo arvioi, että 35 prosentin väestöpeitto on jo aika hyvin katettu.
- Perusinfra on jo olemassa, hän sanoi.