Haukiputaalainen ala-asteen englanninopettaja Marjukka Junttila on huolissaan sellaisten lasten englannin kielen taidosta, jotka eivät saa katsoa televisiota ja viihdettä. Pääosin he ovat vanhoillislestadiolaisia.
Muut lapset ja nuoret törmäävät päivittäin monen tunnin ajan englannin kieleen.
”Heillä on selvä etulyöntiasema näihin lapsiin verrattuna. Eron huomaa selvästi koulussa. Kouluaikana ero myös lisääntyy”, sanoo Junttila lähes kahdenkymmenen vuoden opettajakokemuksellaan.
Alaluokilla opetetaan englantia vain kaksi tuntia viikossa. Siinä ajassa paikkaukset ovat vaikeita. ”Kuitenkin apua tarvittaisiin nimenomaan alkuvaiheessa, jolloin luodaan perusta kielen oppimiselle.”
Ennen kaikkea epäsuhta ilmenee kuullun ymmärtämisessä. Lapsilla on usein vaikeuksia erottaa englannista eri asioita ja kielen vivahteita. Tästä seuraa myös, että intonaatio, sanojen paino, ja yleensäkin ääntäminen on vaikeaa. Huono ääntämys ei myöskään paranna haluja käyttää kieltä.
Jos muut oppilaat reagoivat huonoon ääntämykseen, seuraukset voivat olla rankat. Englannin kieli voi olla ekaluokalla heille täyttä hepreaa, kun muut ovat kuulleet sitä jo usean vuoden ajan päivittäin.
Junttilan kokemuksen mukaan lestadiolaislapset ovat yleensä ahkeria ja hyvin menestyviä ja haluavat menestyä opiskelussaan.
Usein nämä lapset ovat samassa asemassa kuin suurten ikäluokkien lapset aikanaan. Tällöin voi helposti tulla tankero-englantia. Englanti on kuitenkin maailmankieli ja siinä suhteessa entistä tärkeämpi.
”En pysty löytämään mitään taikalääkettä tähän pulmaan. Madetojan lukiossa on ylimääräisiä kursseja. Se ei varmaankaan ole mahdollista ainakaan monessa säästöjen kanssa painivassa kunnassa.”
Kielen taitamisen erot ovat kärjistyneet viime vuosina. Suomalaisten nuorten kielitaito on kasvanut valtavasti ja tästä johtuen esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten vaikeus on kasvanut koko ajan.
Kymmenen vuoden takaiset englannin kirjoitukset olisivat aivan liian helppoja nykynuorille. Vaikeuden lisääntyminen kuitenkin kasvattaa kuilua entisestään.
Junttila haluaa korostaa, että hän ei halua ottaa kantaa lestadiolaisuuteen, vaan siihen, että se voi heikentää joissain muodoissa opiskelutulosta.
Kodin ja koulun yhteistyötä lisää
Oulunsalon sivistystoimenjohtaja Markku Seppänen myöntää, että eroja etenkin kuullun ymmärtämisessä varmasti on.
”On selvää, että englannin jatkuva kuuleminen antaa etulyöntiä. Kuitenkin myös hyviä ja huonoja oppilaita löytyy myös lestadiolaisissa.”
Vanhoillislestadiolainen Seppänen sanoo, että liikkeen piirissä on keskusteltu asiasta ja siitä on käytettävissä muun muassa kirjallisuutta. Nuorille ja lapsille on tarjolla erilaisia kasetteja ja muuta materiaalia. Hyvin useat lestadiolaislapset matkustelevat erilaisilla kielikursseilla ja isompana ovat vaikkapa au-paireina.
Seppäsen mielestä koulun tehtävä on ottaa huomioon nykyistä enemmän erilaiset kulttuurit.”Jäykän järjestelmän pitäisi joustaa nykyistä enemmän globaalissa ja monikulttuurisessa maailmassa.”
Peruskoulun tehtävänä on tasoittaa lähtötason eroja ja eriarvoisuutta. Koululla on mahdollista antaa esimerkiksi englannissa lisätunteja. Koululaitos voisi tukea englannin oppimista Seppäsen mielestä myös tekemällä hyvää atk-aineistoa. ”Kyllä kaikkeen tärkeään varoja löytyy.”
”Missään tapauksessa ei pidä yrittää muuttaa kulttuuria. Kaikkien ajattelutapa ja kulttuuri pitää hyväksyä. Sama koskee myös vaikkapa maahanmuuttajia.”
Seppäsen mielestä ongelmia tulisi yrittää ratkoa myös kodin ja koulun avoimella yhteistyöllä. Koulu voisi muun muassa lainata hyvää oppimateriaalia, jota voi käyttää kotona tietokoneessa.
Lasta pitää katsoa kokonaisuutena. Lestadiolaislasten kieliongelmat ovat paljon vähäisempiä kuin perheiden ja yhteiskunnan pahoinvoinnista johtuvat monenlaiset häiriökäyttäytymiset ja pahat olot. Muun muassa väkivaltaviihde ja muu viihde voivat lisätä pahaa oloa. ”Sama viihde, joka parantaa kielitaitoa”, sanoo Seppänen.
Seppänen korostaa, että ylioppilaskirjoituksissa kieli on vieras ja usein myös aihepiirit ovat lestadiolaiskulttuurille vieraita. Se voi vaikuttaa lopputulokseen. Pohjoisen menestymistä voivat heikentää myös pohjoisen ja etelän kulttuurien erot.