Televisiokuvaa tarjotaan yhä useampien jakelukanavien välityksellä, vaikka suuri osa kansasta painii vielä digiboksien aiheuttamien ongelmien kanssa. Esimerkiksi internet-pohjainen televisiotekniikka tekee tuloaan.
Soneran laajakaistaliiketoiminnan johtaja Juha-Pekka Weckström toteaa, että tv-markkinat ovat pirstoutuneet eikä nykyään ole enää vain yhtä tapaa katsella televisiota.
"Laajakaista, mobiilitelevisio, internetissä videoita jakavat sivustot ja tavallinen televisio kilpailevat keskenään silmäpareista, jotka seuraavat liikkuvaa kuvaa", hän toteaa.
Viimeisimpiä pyrkijöitä kotimaisille jakelumarkkinoille on internet-palvelu TV-kaista, joka tallentaa nettiin kaikkien pääkanavien televisio-ohjelmat. Yritys uhoaa mullistavansa tv-ohjelmien katselun siirtämällä nauhurit ja tallentavat digiboksit historiaan.
Palvelu tallentaa ohjelmat ja niitä voi katsella internetin välityksellä ajasta ja paikasta riippumatta. Ohjelmat säilyvät sivustolla kahden viikon ajan. Ohjelmat voi ladata myös kotikoneelle, jos käyttäjä haluaa säilyttää ne pitempään.
TV-kaista on yrittänyt markkinoille kerran aikaisemminkin. Syksyllä 2006 palvelu kuitenkin suljettiin Yleisradion vaatimuksesta. Tälläkin kertaa tilanne näyttäisi olevan kaikkea muuta kuin selvä.
Yleisradion lakiosaston päällikkö Katri Olmo totesi lauantain Helsingin sanomissa, että TV-kaista toimii luvatta.
TV-kaistan toimitusjohtaja Fredrik Husberg kuitenkin tyrmää Olmon väitteen. Hän epäilee, että lausunto edustaa pelkästään yhden yleisradiolaisen henkilökohtaista kantaa.
Husberg sanoo, ettei Ylestä ole otettu yhteyttä heinäkuun jälkeen, jolloin TV-kaista oli saanut kirjallisen luvan palvelun käyttöönottamisesta.
Myös MTV3:ssa ollaan näreissään TV-kaistan toiminnasta. "Peruskysymyksenä on, tallennetaanko ohjelmat yksityiseen käyttöön vai yleiseen jakeluun. Nyt näyttäisi siltä, että yksityiskäytöstä ei voida puhua.", kertoo Jorma Miettinen MTV Oy:stä Miettisen mukaan MTV 3 ei ole antanut lupaa materiaalin levittämiseen.
"Pyysimme kesällä TVkaistalta kuvausta teknisestä prosessisesta siitä, miten tallennus tapahtuu, mutta emme koskaan saaneet sellaista."
Ärtymystä lisää varmasti myös se, että kanavat ovat tehneet suuria satsauksia omien nettitelevisioidensa kehittämiseksi.
Osa kaupallisten kanavien nettitelevisiotarjonnasta on maksullista ja Yle puolestaan on kertonut suunnitelmista, joiden tarkoituksena on muuttaa Yle Areenan sisältö ainoastaan tv-luvan maksaneiden käyttäjien katsottavaksi.