Oulu "Koulujen alkaminen, iltojen pimeneminen ja viileneminen, kotiin palaaminen kesän jälkeen sekä elokuussa käynnistyvät kesäolympialaiset ovat tekijöitä, jotka vilkastuttavat entisestään televisiokauppaa", uskoo valtakunnallisen kodintekniikkaketjun Markantalon toimitusjohtaja Seppo Kokkola.
Telkkarikauppa on jo käynyt pitkään varsin vilkkaana osittain perinteisten kuvaputkitelkkareiden sekä uusien litteiden plasma- ja lcd-televisioiden halpenemisen ansiosta. Myös digiboksien ja dvd-laitteiden yleistyminen ovat saaneet ihmiset vaihtamaan laitteitaan entistä suurempiin ja entistä hienompiin.
"Kun vielä pari vuotta sitten isojen plasmanäyttöjen hinnat liikkuivat 8 000-11 000 eurossa, niin nyt meillä yleisimpänä myytävien 42-43 -tuumaisten plasmanäyttöjen keskihinta on tippunut 4 000-6 500 euron välille", sanoo Jouni Hietala Oulun Hifi-Studio 17:stä.
Taulutelevisioiksikin kutsutut plasmanäytöt eivät ole suhteellisen korkean hinnan takia vielä joka olohuoneen keskipisteitä, mutta Hietalan mukaan heidän liikkeessäkin tämän kesän plasmanäyttöjen myynti on kymmeniä kappaleita.
"Rahan käyttökohteet ovat ehkä muuttuneet. Ihmiset eivät enää välttämättä lähde joka vuosi Espanjan lomarannikolle, vaan panostavat kotiin ja esimerkiksi kotiteatterilaitteisiin. Monesti hankinnan taustalla voi olla sisustussuunnittelijakin, sillä taulutelevisio on sisustuksellisesti paras ratkaisu", Hietala kertoo.
Litteiden näyttöjen
hintataso vakiintunut
Sekä Hietala että Kokkola uskovat, etteivät litteiden televisioiden hinnat ainakaan lähivuosina enää merkittävästi halpene.
"Muutaman vuoden takaisista hinnoista on tultu alaspäin ja nyt on jopa alle tuhannella eurolla mahdollisuus hankkia lcd-televisio. Näissä pienemmän kokoluokan litteissä telkkareissa voi olla paineita jopa hintojen korotuksiin. Suurissa plasmanäytöissä yleistyminen vaikuttaa pitkässä juoksussa niiden hintoihin mutta lyhyellä tähtäimellä en usko enää hintojen laskuun, koska komponenteista ja muista osista on jopa pulaa", Kokkola sanoo.
"Plasmanäytöt ovat hinnanalennustiensä kulkeneet. Näyttöjen valmistajia on maailmassa vähän. Tekniikka on suhteellisen vaikea hallita ja linjoilta tulee vielä paljon näyttöjä, jotka ovat virheellisiä eivätkä koskaan päädy myyntiin", Hietala kertoo ja sanoo, että kuluttajamyyntiin asti päätyneet plasmatelkkarit ovat kyllä olleet kestäviä.
Kaikesta uudesta tekniikasta ja ehkä vielä kehitysvaiheessa olevista keksinnöistä huolimatta perinteisen kuvaputkikoneen uskotaan säilyttävän vielä pitkään asemansa.
"Ihan perinteinen kuvaputkitelkkari on vielä sellainen laite, joka on turvallista hankkia ja sillä pärjää pitkälle. Kun siihen päälle hankkii digisovittimen, niin katseluvalmiudet ovat pitkään olemassa. Meilläkin 28- ja 32-tuumaiset kuvaputkitelkkarit ovat kaikkein myydyimpiä ja niiden hintaluokka on tippunut alle tuhanteen euroon", Seppo Kokkola sanoo.
Olympialaiset digitv:n
näytön paikka
Elokuun puolivälissä käynnistyvät Ateenan olympiakisat ovat paitsi televisiokaupan piristäjä myös yksi tärkeä etappi digitaalisten lähetysten yleistymisessä.
"Yle toimii kahdella analogisella kanavalla kuten ennenkin. Ykkösellä ja kakkosella näytetään kisoja yhteensä noin 15 tuntia vuorokaudessa ja vielä suomalaisittain mielenkiintoisimpia lajeja", kertoo Yleisradion ohjelmajohtaja Heikki Peltonen.
Yle 24 -kanavalle olympialaiset ovat varsinainen näytön paikka, sillä digipuolelta tulee lähes yhtä paljon ohjelmaa kuin kahdella analogisella yhteensä.
"Digikanavalle on valittu ohjelmaa sillä perusteella, että tiettyjen suosittujen urheilulajien ystävät voivat seurata sieltä esimerkiksi jalkapalloa, koripalloa tai tennistä. Ajatus kulkee niin, että nyt digiboksista on esimerkiksi tiettyjen urheilulajien harrastajille reaalihyötyä. Hyvällä omallatunnolla voidaankin nyt suositella digitaalisuutta", Peltonen nauraa.