Taulutelevisioiden myynti on lisääntynyt rajusti viime vuodesta. Koko vuoden aikana kauppoihin on toimitettu noin 21 600 taulutelevisiota. Kaikista televisiotoimituksista niiden osuus on kuitenkin vielä melko vähäinen. Kaikkiaan televisiotoimitukset olivat runsaat 196 300.
Myyntijohtaja Petteri Karhumaa Oulun Musta Pörssi Jätistä sanoo, että taulutelevisiot ovat eittämättä tämän joulun yksi hittituote. "Niiden myynti on suhteessa kasvanut. Kuvaputkitelkkarit eivät häviä mihinkään, mutta litteiden osuus kasvaa koko ajan."
Saman voi todeta käymällä itse televisiokaupassa. Taulutelevisioiden äärellä viivähtää ihmisiä ihastelemassa hyvännäköistä litteää kuvaa ja moni näyttää tuijottavan laitetta hyvin vakavin aikein. Näin siitä huolimatta, että viime vuosina kuvaputkitelevisioidenkin hinta on laskenut.
Karhumaan mielestä taulutelevisio on hintansa väärti. "Nyt saa 1 600 eurolla 26-tuumaisen taulutelevision, viisi vuotta sitten samalla hinnalla ei saanut kummoista kuvaputkitelevisiota", Karhumaa sanoo.
Karhumaan mukaan heillä plasmatelevisiot ovat euromääräisesti yhtä suosittuja kuin nestekidenäyttöiset eli lcd-televisiot. Kappalemäärissä lcd-televisioita kuitenkin myydään enemmän. Plasmatelevisiot ovat isoja, 37-42 -tuumaisia, kun taas lcd-näytöt ovat suurimmillaan 32-tuumaisia.
Teräväpiirto sopii taulutelevisioon
Karhumaan mukaan vanha sääntö pätee myös taulutelevisioissa. "Ei kannata ostaa aivan halvinta, niissä voi olla puutteita esimerkiksi liitännöissä", Hän sanoo.
Isot, hyväkuvaiset taulutelevisiot tuovat nyt esiin mahdollisuuden teräväpiirtotelevisioon, hdtv-lähetyksiin. Tekniset-myymälästä Zeppelinistä myyjä Heikki Kesti toteaa, että yllättävän monet taulutelevisioita ostavista asiakkaista kysyvät hdtv-valmiuksista. "Ehkä monet näitä ostavista ovat edelläkävijöitä ja ovat perillä asioista", Kesti sanoo.
Nykyinen digi-tv mahdollistaa teräväpiirtoaineiston lähettämisen, mutta se söisi kanavanipuista paljon taajuuksia. Esimerkiksi Yle pystyisi lähettämään nykyisellä digi-tv:n taajuusnipullaan ehkäpä yhtä tai kahta teräväpiirtokanavaa, kun nykyisin lähetetään viittä televisiokanavaa.
Oleellinen tekijä on sopiminen käytettävissä olevista taajuuksista.Teknologiapäällikkö Juha Vesaoja Yleisradiosta sanoo, että vuonna niistä ehkäpä päästään yhteisymmärrykseen kansainvälisesti. "Silloin voisi vuosi 2008 olla sellainen, että taajuuksia saataisiin lisää. Mutta tämä on vain arvaus, eikä minkäänlaisia käytännön suunnitelmia ei ole", Vesaoja sanoo.
Vesaojan mukaan tilanne on nyt aivan erilainen kuin runsas 10 vuotta sitten, jolloin hdtv:stä kohistiin." Silloin ei teknologia ollut valmis siihen, mikä hdtv:ssä on olennaista. Nyt alkavat näytöt olla riittävän hyviä ja suuria ja kuvauskalustotkaan eivät juuri ole kalliimpia kuin entiseen tekniikkaan perustuvat", Vesaoja sanoo.
Kehityspäällikkö Pekka Suominen Finluxilta sanoo, että teräväpiirtoasian kanssa ei kannata hätäillä, sillä on merkitystä vain isoissa telkkareissa. "32 tuuman televisio alkaa olla kooltaan sillä rajalla, että eron teräväpiirtoaineiston eduksi huomaa 2,5 metrin päästä. Sitä pienemmissä televisioissa sen voi unohtaa", hän kuittaa.