Kymmenien ihmisten teletunnistetietojen urkkiminen toi teleyhtiö Soneran entiselle johdolle ehdolliset vankeusrangaistukset. Perjantaina tuomionsa antanut Helsingin käräjäoikeus langetti toimitusjohtajana toimineelle Kaj-Erik Relanderille puoli vuotta ehdollista vankeutta. Päätekijänä oikeus piti entistä turvallisuusjohtajaa Juha E. Miettistä, jolle se määräsi kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Sekä Relander että Miettinen olivat oikeuden mukaan urkinnassa aloitteen tekijöitä, mikä otettiin huomioon rangaistuksia korottavana seikkana.
"Suorittava porraskin tunsi lain"
Laajan vyyhden selvittely alkoi käräjäoikeudessa jo helmikuussa. Oikeussalissa käytiin läpi kymmeniä tapauksia, joissa soneralaiset olivat selvittäneet tai selvityttäneet laittomasti ihmisten teletunnistetietoja. Tapaukset ajoittuivat vuosiin 1997-2001. Urkinnan kohteina oli niin yhtiön hallituksen jäseniä kuin työntekijöitäkin. Lisäksi urkituksi joutuivat Sonerasta kirjoittaneet toimittajat.
Teletunnistetietojen avulla haluttiin saada selville muun muassa, kuka vuoti epämieluisia asioita Sonerasta. Soneralaiset pitivät tietojen selvittämistä väärinkäytöstutkintana, joka heidän tulkintansa mukaan oli teleyhtiölle sallittua. Käräjäoikeuden mielestä oli kuitenkin selvää, ettei laissa mainituilla väärinkäytöksillä tarkoitettu vaikkapa tietovuotoepäilyjen tutkintaa.
Oikeus tähdensi, että jokaisen on otettava selvää oman alansa erityismääräyksistä. "Suorittavassa portaassa työskennelleetkin osasivat epäillä toiminnan laillisuutta. Näin esimiesasemassa olevat eivät voi vapautua vastuusta", tuomioistuin kirjoittaa perusteluissaan.
Käräjäoikeuden mielestä erityisesti turvallisuusjohtaja Miettisen täytyi tuntea lain kiemurat tarkoin.
"Miettinen on kirjoittanut tietoturvasta teoksia, toiminut alustajana alaa koskevissa seminaareissa ja osallistunut lainsäädäntötyöhön."
Syytetyt vetosivat laajalla rintamalla siihen, että laki televiestinnän tietosuojasta oli ylipäätään hämärä eikä sen soveltamisesta ollut kunnollista näppituntumaa. Käräjäoikeus ei niellyt tätäkään selitystä vaan katsoi Sonerassa olleen yleisesti tiedossa, että teletunnistetietojen luovuttamiseen tarvitaan tuomioistuimen lupa.
Yhdessäkään urkintatapauksessa lupaa teletunnistetietojen selvittämiseen ei yritettykään saada oikeudelta. Käräjäoikeuden mukaan se olisi pyydettäessä hellinnyt vain yhden syytekohdan osalta.
Sadalle urkitulle vahingonkorvauksia
Teleurkinnan puiminen jatkunee vielä hovioikeudessa. Syyttäjä ja osa tuomituista ilmoitti jo tuoreeltaan, että he harkitsevat valittamista hovioikeuteen. Lisäksi osa vyyhdestä on yhä poliisitutkinnassa: KRP epäilee, että Helsingin rikospoliisi sai Sonerasta teletunnistetietoja laittomasti vuodenvaihteessa 2000-2001.
Teleurkinnan kohteeksi joutuneet saavat Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä vahingonkorvausta henkisestä kärsimyksestä. Suurin osa urkituista saa kipurahaa joko 400 tai 800 euroa. Kaikkiaan kärsimyskorvauksen saaneita on noin sata.
Oikeudessa tuomittujen vahingonkorvausten kokonaissumma on runsaat 10 000 euroa.
Korvauksia selvästi suuremmaksi menoeräksi tuomituille koituvatkin oikeudenkäyntikulut, jotka nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin.
Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila pitää Sonera-tuomiota hyvin odotetun kaltaisena.
"Täytyy muistaa, että tässä on kyse nimenomaan teletunnistetiedoista, ei salakuuntelusta. Silloin tilanne olisi korvausten ja rangaistusten osalta toinen", Nuutila sanoo.