EU:n parlamentti päättää keskiviikkona Strasbourgista Suomelle tärkeästä televiestintälainsäädännön uudistamisesta eli telepaketista. Pakettiin niputetaan viisi direktiiviä, joissa runsaat 20 olemassaolevaa lakia yhdistetään kuudeksi uudeksi laiksi.
Suomi on kannattanut paketin hyväksymistä heti alusta pitäen. Pienelle maalle, jolla on avoimet markkinat, paketin hyväksyminen olisi eduksi. Suomessa siitä hyötyisivät mm. Nokia, Sonera, Yleisradio ja MTV.
Lakipaketti kuuluu teollisuuskomisaari Erkki Liikasen toimialaan. Paketissa on neljä direktiiviä ja radiotaajuuspäätökset. Sähköisen viestinnän paketti on teknisesti suurin paketti, joka on istuvan komission aikana tullut ratkaistavaksi.
Liikanen uskoo paketin läpimenoon parlamentissa.
Jos parlamentti hyväksyy direktiivit, saa Eurooppa yksinkertaisen, selkeän ja hallitun televiestintälainsäädännön, joka on erittäin tärkeä teollisuudelle, mutta ennen kaikkea kuluttajalle. Parlamentilla on mahdollisuus ensimmäisenä maailmassa tehdä lainsäädäntöä, jossa ei erotella eri tyyppisen sähköisen viestinnän muotoja.
"Sama tavara voidaan valmistaa samanlaisilla laitteilla, siirtää samoilla reiteillä ja ottaa vastaan samoilla laitteilla. Tämä luo uuden informaatiomaailman. Se maailma on säädelty, mutta samalla siinä käydään kilpailua ilman monopoleja ja kartelleja", puitedirektiivin parlamentissa esitellyt Reino Paasilinna (sd.) pelkisti asian.
Laeista keskeisin on juuri Paasilinnan parlamentissa esittelemä puitedirektiivi. Siihen on liitetty hankalimmat asiat kuten komission ja kansallisten regulaattoreiden suhde.
Puitedirektiivin mukaan kansalliset telehallintoviranomaiset säilyvät, mutta sisämarkkinoiden keskeisissä kysymyksissä komissiolle tulee veto-oikeus. Se koskee markkinoiden määrittelyä ja sitä miten määritellään merkittävä markkina-asema.
Paasilinna painotti, että telemaailman on oltava säädeltyä ja kilpailtua. Kilpailulla taataan alhaiset hinnat sekä työllisyys ja kasvu. Hän sanoi, että jos nyt säädettävät direktiivit olisivat olleet voimassa muutama vuosi sitten, niin kolmannen sukupolven kännykkäoikeuksien huutokauppoja ei olisi koskaan toteutettu.
"Näin ala ei olisi myöskään rojahtanut polvilleen eivätkä sadat yritykset olisi menneet konkurssiin ja työttömyys lisääntynyt", Paasilinna painotti.