Aamu alkaa hämmennyksellä: hotellin 40. kerroksessa keinuu ja natisee kuin satamaan saapuvassa ruotsinlaivassa.
Maanjäristys on lopultakin pieni – 6.1 magnitudia, ja sen keskus on kaukana pohjoisessa – eivätkä television aamuohjelmat juurikaan piittaa siitä. Niillä on suurempi huolenaihe, sillä Tokiossa sataa ensimmäistä kertaa marraskuussa lunta 54 vuoteen. Televisio on täynnä kuvia sääilmiöstä, joka suomalaiselle on pieni räntäsade.
Japani on todellakin hieman erilainen maa.
Se on myös oiva paikka katsoa tulevaisuuteen kiinalaisen verkko- ja mobiilijätti Huawein Mobile Broadband Forum -verkkomessuilla, kun toistatuhatta arvokasta pukumiestä kokoontuu esittämään näkemyksiään siitä, minne langaton internet on tulevaisuudessa menossa.
Lisäksi tapaamme useita söpöjä robotteja. Tämähän on Japani.
Puhdasta viihdettä, tietenkin, mutta jonkun verran on työtä vaatinut, että nämä kiinalaisen UBTECH:in robotit on saatu tanssimaan nätisti yhdessä. Robotteja ohjataan luonnollisesti langattomilla yhteyksillä.
On silmiinpistävää, miten suuren kasvun kynnyksellä mobiilimaailma uskoo olevansa. 5G-verkkotekniikat räjäyttävät mobiiliverkoissa liikkuvan datan määrän; esineiden internet taas moninkertaistaa verkkoon liittyneiden laitteiden osuuden.
Ja suurissa maissa se tarkoittaa suurta bisnestä, kuten teleoperaattori China Mobilen toimitusjohtaja Li Yue kertoo yleisölle:
– Jokainen älypuhelimen omistaja viestii tulevaisuudessa jääkaappinsa, autonsa ja muiden vastaavien parissa. Jos yksittäisellä ihmisellä on kymmenen eri yhteyttä, niin kohta Kiinassa on kymmenen miljardia nettiyhteyttä.
Yue odottaa, että yksin China Mobilen asiakkaiden verkkoliittymien määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä 1,75 miljardiin kappaleeseen. Sitä ennen operaattorin vain pitäisi myydä koko liuta älypuhelimia.
– Kiinassa laitemyynti edistää 4G-verkkojen käyttöönottoa. Me myymme 200 miljoonaa puhelinta vuodessa. Ja vasta, kun 5G-kykyisiä puhelimia on paljon, esineiden internet pääsee vauhtiin.
Ensimmäiset kaupalliset 5G-verkot tulevat vuodenvaihteen 2019-2020 tienoilla, alan kattojärjestö GSMA:n puheenjohtaja Mats Granryd kaavailee.
– Ja ennusteiden mukaan yksin esineiden internetissä on vuoteen 2025 mennessä 27 miljardia laitetta, Granryd kertoo.
Toisaalta tavalliset kotikäyttäjät ovat vieläkin iso bisnesmahdollisuus. Huawein toimitusjohtaja Ken Hu muistuttaa, että maailmassa on edelleen 1,3 miljardia kotitaloutta ilman laajakaistaliittymää.
Kapasiteetin käytöllä mitattaessa video on edelleenkin verkon kuningas. Laitevalmistaja Ciscon viimevuotisen ennusteen mukaan neljä viidesosaa netin liikenteestä on vuonna 2020 videodataa.
Tokion demoissa lähetetään jo 4K-videokuvaa langattoman yhteyden yli, ja esityksissä haaveillaan globaalista 8K-videosiirrosta, joka mahdollistaisi esimerkiksi sairauksien etädiagnosoinnin.
Toinen ennalta-arvattava teema ovat automaattiautot; isännät demonstroivat muun muassa teknologiaa, jonka avulla kolonna rekka-autoja etenee maantiellä siistissä jonossa niin, että vain ensimmäisen rekan hytissä kuski ajaa. Polttoainetta säästyy ja maailma pelastuu.
Muut visiot menevätkin vähän villimmiksi.
– Esineiden internet ei tule kädenkäänteessä, mutta kun se tulee, niin dataa liikkuu paljon, visioi japanilaisen tietoliikennejätti Softbankin toimitusjohtaja Ken Miyauchi.
– 2030-luvulla on jo enemmän kuin biljoona esineiden internetiin liitettyä laitetta. Voimme asentaa ihmiskehoon, siruja, jotka diagnosoivat sairauksia ja pidentävät siten ihmiselämää. Voimme välttää auto-onnettomuuksia, ennustaa tulevaisuutta...
Jäi hieman epäselväksi, mitä Miyauchi viimeisellä heitollaan tarkoitti. Millään yrityksellä ei kuitenkaan vielä ollut demota tulevaisuussovellusta standillaan.
Ja koska Japanissa ollaan, robotiikkaa ei voi välttää. Niitä on ympäri messualuetta: esittämässä joukolla tanssikoreografiaa, pitämässä yritysesittelyjä, laulamassa...
Joitakin viikkoja sitten kävimme katsomassa, kuinka VTT testaa Pepper-palvelurobottia Lempäälän Ideaparkissa. Kyseessä oli Suomen kolmas Pepper, kun taas yksin Softbankilla on niitä liikkeissään Japanissa 3 000 kappaletta. Arkipäivää, nääs.
Seuraavaksi teollisuusautomaatioon tulevat yhteistyökykyiset robotit, ennustaa robottivalmistaja Yaskawa Electricin toimitusjohtaja Junji Tsuda.
– Esimerkiksi autoteollisuudessa kokoonpanolinjalla liikkuu myös paljon ihmisiä. Tällä hetkellä valtaosa teollisuuden roboteista on aidattu, koska ne ovat vaarallisia. Mutta yhteistyörobotteja ei voi laittaa aidan taakse, vaan ne liikkuvat hyvin hitaasti, jotteivät satuttaisi ketään. Siitä täytyy päästä eroon, sillä teollisuudessa tarvitaan hyvin nopeaa toimintaa, Tsuda linjaa.
– Tulevaisuuden robottien pitää olla myös joustavampia. Niiden tulee pystyä lataamaan uusia tehtäviä sekä ohjelmapäivityksiä langattomasti pilvestä. Mobiiliyhteyden kautta hoidetaan myös etäkäyttö sekä huoltotarpeiden ennakointi. Viestinnän tietoturvallisuus tosin on suuri ongelma.
Tämä haaveilu on tietenkin mitä miellyttävintä. Toisaalta teknologinen kaavailu on vain osa asiaa: rahaakin pitäisi verkkoliikenteestä saada, sillä muuten visiot jäävät visioiksi. Kuten eräs konferenssivieras totesi, jo 3G-verkkojen uskottiin ratkaisevan teleoperaattorien kaikki ongelmat, mutta toisin kävi.
Elisan toimitusjohtaja Veli-MattiMattila oli Tokiossa kertomassa, miten yhtiö venyi ennätystulokseensa 2015.
– Elisan kasvu tulee pääosin digipalveluista, Mattila myöntää.
Sen sijaan itse tiedonsiirrossa tuottojen kasvu on varsin vaatimatonta. Mattila muistuttaa kuitenkin, että jos asiakas kuluttaa paljon mobiilidataa, hän on tyytyväinen asiakas.
– Jo 80 prosenttia Elisan mobiilidatasta kulkee 4G-verkoissa. Nopeiden laajakaistayhteyksien kysyntä säilyy, ja videoiden katselu kasvaa. Entistä enemmän on käyttäjien itsensä tekemiä videoita, jotka leviävät sosiaalisessa mediassa. Lisätty sekä virtuaalitodellisuus ovat tulossa todellisiksi.
Voittoa saadaan, kun tarjotaan kuluttajille eri nopeustasoja, ja onnistutaan myymään kuluttajalle entistä parempi nopeusluokka. Mattilan mukaan Elisa yrittää saada 85-90 prosenttia mobiiliasiakkaistaan siirtymään vähintään 50 megabitin nopeusalueelle, jonkin ajan kuluessa.
Kuluttajan kannalta tämä vaikuttaisi miellyttävämmältä liiketoimintamallilta kuin eri palveluiden tiedonsiirron hinnoitteleminen eri tavoin. Eräissä puheenvuoroissa nimittäin kyseenalaistettiin sekin, pitääkö teleoperaattorin kohdella jokaista bittiä aivan samoin:
– Miksi posti saa hinnoitella palvelunsa eri tavoilla?
Jää nähtäväksi, vetävätkö teleoperaattorit tämän kortin joskus taskustaan ihan oikeasti.