Tekstiilien kierrätys-mahdollisuudet ovat parantuneet.
Läheskään kaikille kuluttajien hylkäämille vaatteille ei löydy järkevää kierrätyskäyttöä.
Kulahtaneita ja risoja vaatteita otetaan entistä enemmän vastaan erilaisissa keräyspisteissä, mutta iso osa maailman tekstiilijätteestä jää edelleen hyödyntämättä.
– Kierrätyksessä ollaan vielä ihan lapsenkengissä, projektipäällikkö Henna Knuutila tekstiilikierrätykseen erikoistuneesta Telaketju-hankkeesta sanoo.
Tekstiilien kierrätys on toisaalta kehittynyt parissakymmenessä vuodessa paljon ja toisaalta hyvin vähän.
Suomessa valtaosa vaatejätteestä menee energiapolttoon muun polttokelpoisen sekajätteen mukana. Kymmenen–kaksikymmentä vuotta sitten iso osa päätyi kaatopaikoille, mutta toisaalta jätettä ei syntynyt vielä niin valtaisia määriä kuin nykyisin.
Käytöstä poistettuja rikkinäisiäkin vaatteita otetaan vastaan jo lukuisissa paikoissa. Isot vaatekaupat kuten KappAhl ja H&M ovat järjestäneet omat keräyksensä, ja samaan tapaan tekstiilejä ottavat vastaan muun muassa monet työpajat.
Tekstiilijätteen käsittely alkaa lajittelusta, joka tehdään joko paikan päällä tai muualla. Esimerkiksi KappAhl toimittaa keräämänsä tekstiilit alan yritykselle Saksaan.
Lajittelu tehdään sen mukaan, mitä materiaaleja seuraava käyttäjä tarvitsee.
– Käsinlajittelu on hyvä siinä, että poimitaan vielä myyntikuntoiset tekstiilit pois, mutta esimerkiksi materiaalien tunnistamiseen se ei ole riittävä keino, Knuutila sanoo.
Tunnistustekniikka on jo olemassa, ja koneet osaavat muun muassa tunnistaa erilaisia kankaita, niiden materiaaleja ja niissä olevia kemikaaleja.
Uudelleenjalostuksessa tekstiilit esimerkiksi revitään, puhdistetaan ja kuidutetaan – jälleen käyttäjän tarpeiden mukaan. Kankaista voidaan myös erotella sekoitemateriaaleja pois kemiallisesti tai lämmön avulla; esimerkiksi polyesteri voidaan seuloa puuvillan seasta.
– Tälle kaikelle pitää sitten löytyä maksaja. Siinä on tosi pitkä tie, ennen kuin vanhat vaatteet ovat esimerkiksi akustiikkalevynä kirjaston seinässä, Knuutila sanoo.
Kierrätystä tehdään jo paljon. Esimerkiksi vaateteollisuuden leikkaus- ja malliylijäämiä hyödynnetään muun muassa uusien kankaiden raaka-aineina, ja siten monissa vaatteissa on jo kierrätyskuitua. Lisäksi tekstiiliteollisuuden ylijäämiä käytetään esimerkiksi autojen eristemateriaaleina.
– Tekstiiliteollisuuden ylijäämät ovat tasalaatuisia ja helposti hyödynnettäviä. Kuluttajilta tuleva poistotekstiili on haastavampi raaka-aine, Knuutila selvittää.
Suomessa tekstiilijätteestä uusia tuotteita tekee turenkilainen Dafecor Oy. Se tekee tekstiiliteollisuuden poistoista ja kotimaisilta lajittelijoilta tulevista kuluttajatekstiileistä muun muassa öljynimeytysmattoja, parketinalushuopaa ja hirsitalojen eristenauhaa.
Sen valikoimiin kuuluu myös monen kodin autotallista tuttu idea: vanhoista vaatteista leikatut teollisuuspyyhkeet. Niitä myydään komeina kirjavina paaleina muun muassa teollisuuslaitoksiin.
Dafecor on toiminut samalla liikeidealla jo 1990-luvulta lähtien, ja on tiettävästi edelleen maan ainoa tekstiilijätettä teollisessa mittakaavassa hyödyntävä yritys. Miksi?
– Tämä ala on investoinneiltaan aika raskas eikä kierrätysraaka-aineen käyttö tuo erityistä kilpailuetua. Suurissa hankinnoissa hinta ja laatu ratkaisevat, ja neitseellisestä raaka-aineesta valmistettu tuote on hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen, toimitusjohtaja Risto Saha sanoo.
Henna Knuutilan mukaan järkevin ratkaisu isoon jäteongelmaan olisi se, että jätettä ei syntyisi nykyistä määrää.
– Tärkeintä olisi, että esimerkiksi t-paidan hinnassa huomioitaisiin puuvillan tuottamiseen ja kankaan värjäämiseen tarvittava vesimäärä ja kemikaalit.
Tulevaisuuden visio on, että sekä vaatteen että sen materiaalien pitkä käyttöikä huomioitaisiin jo suunnitteluvaiheessa.
Suomi ratkoo jäteongelmaa
- Telaketju-hankkeen (2017–2018) päätoimijoita ovat Lounais-Suomen jätehuolto, VTT ja Turun AMK. Päärahoittajia ovat ympäristöministeriö ja Business Finland.
- "Tässä hankkeessa on uutta se, että mukana on koko ketju keräilijöistä niihin yrityksiin, joita kiinnostaa poistotekstiilin hyödyntäminen", projektipäällikkö Henna Knuutila sanoo.
- Yrityksistä mukana ovat esimerkiksi Finlayson, Familion, kuitukangasvalmistaja Suominen ja työvaatevalmistaja Touchpoint. Kullakin on omat projektinsa.
- VTT kehittelee menetelmää, jossa puuvillasta tehdään uusiokuitua ja lankaa. Teolliseen tuotantoon sitä viedään yhdessä Infinited Fiber Companyn kanssa.
- EU velvoittaa keräämään tekstiilijätteen erikseen viimeistään vuonna 2025.