Oulu Suuri pyöreä teltta on pystytetty Oulun ammattikorkeakoulun kulttuuri- ja teknisen yksikön aulaan Kaukovainiolla, ja suuri määrä ihmisiä tungeksii sisään. Osa jää auttamatta ulkopuolelle odottamaan seuraavaa näytöstä tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan kiertävässä planetaariossa.
Olo on kuin Särkänniemen huvipuiston planetaariossa: pimeässä tilassa pään ylle heijastuu koko tähtitaivas. Ilmalla täytetty kupu on jonkin verran Särkänniemen tilaa pienempi.
Planetaarion hoitaja Tuukka Perhoniemi kertoo puolessa tunnissa melkoisen määrän faktatietoa planeetoista, tähtikuvioista ja galakseista.
Vaasasta muutama kuukausi sitten oululaistunut Kirsi-Teresa Kivelä kysyy, missä Oulussa voi opiskella tähtitiedettä. Vastaus kuuluu, että sen kun menee ulos tähtitaivaan alle tiirailemaan. Ursan nettisivuilta voi tulostaa tähtikartan.
"Jos on riittävän kirkas tähtitaivas, olisihan se aivan ihanaa mennä. Aina olen katsellut tähtiä ja löytänyt ainakin Otavan. Nyt tuli monenlaista muuta mielenkiintoista uutta tietoa", Kivelä sanoo.
Aivan uutta tietoa hänelle oli, että vaikka koko tähtitaivaan muut taivaankappaleet liikkuvat yön aikana, Pohjantähden löytää aina samasta kohdasta. Otava liikkuu mutta näkyy aina Suomen taivaalla. Muut tähdet katoavat näkyvistä.
Pohjantähden paikallaan pysyminen johtuu siitä, että maa pyörii vuorokauden aikana akselinsa ympäri, ja paikallaan olevasta ihmisestä näyttää siltä, että tähdet liikkuvat. Pohjantähti kuitenkin sijaitsee maapalloon nähden siinä asennossa, että tähti näyttää olisi samassa paikassa taivasta.
"Maapallon kuvitteellinen akseli sattuu osoittamaan juuri suoraan kohti Pohjantähteä. Sen takia se näyttää pysyvän paikallaan, ja muut tähdet pyörivät sen ympärillä. Esimerkiksi Otava kiertää rinkulaa sen ympäri", Perhoniemi selventää.
Pohjantähti ei ole erityisen kirkas tai muuten erikoinen, joten sitä ei ole helppo löytää pelkästään katsomalla. Perhoniemi neuvoo etsimään Pohjantähden kaikille tutun Otavan tähtikuvion kautta. Sen löydettyään tietää ilmansuunnat, sillä pohjoinen on aina Pohjantähden alapuolella.
"Otetaan Otavan kahdesta laitimmaisesta tähdestä niiden muodostama suora linja. Linjaa pitkin kun mennään eteenpäin, tullaan suoraan seuraavaan tähteen, joka on Pohjantähti."
"Otavasta monet ajattelevat, että se on kauhan muotoinen. Sana on suomen kieltä ja tarkoittaa kalastusvälinettä, vähän kuin katiska tai rysä. Laatikon muotoinen kohta on se, johon kalat jäävät satimeen. Se kauhan näköinen osa on ohjausverkko", Perhonniemi opastaa.
Liikuteltava planetaario on amerikkalaisvalmisteinen Starlab. Tuuletin puhaltaa kangastelttaan koko ajan ilmaa, niin että ylipaine pitää kuomua pystyssä.
"Koska kiinteitä rakenteita ei ole, tätä on helppo yhden ihmisen pystytellä ja purkaa. Kierrän tämän kanssa yksin. Keväällä aloitin Itä-Suomesta Joensuusta ja menin siellä ympäriinsä pari viikkoa. Nyt olen ollut Töysässä, Alavudella, Lapualla ja Kihniössä. Täältä Oulusta menen Kemiin."
Yleisönäytösten lisäksi Perhoniemi kertoi tähtitaivaasta koululaisryhmille.