Torstaina vihittiin käyttöön Pohjois-Suomen monipuolisin uusi hiekkatekonurmikenttä Kuusamossa. Myös kentän juoksurata on uusittu. Lyhyen kesän pohjoisessa tekonurmien uskotaan syrjäyttävän luonnonnurmia, joiden käyttö on lyhytaikaista.
"Suosituksemme on, että jos kenttiä rakennetaan Pohjois-Suomeen, tekonurmi on ensisijainen vaihtoehto. Luonnonnurmen käyttöaikahan on alle kymmenen prosenttia siitä", kertoi Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.
Kuusamossa vihityn kentän lisäksi Rovaniemen maalaiskunnan tekonurmen peruskorjaus valmistuu viikonlopuksi. Kolmas pohjoisen tekonurmi on Oulussa. Koko Suomessa ei ole kuin 16 tekonurmea, mutta saman verran uusia on suunnitteilla. Suurimpiin Oulun läänin ja Lapin kaupunkeihin on suunniteltu kahdeksaa uutta tekonurmea, mutta osa kentistä uhkaa jäädä suunnittelun asteelle.
Pesäpalloon soveltuvia tekonurmia on rakennettu ahkerasti, sillä Superpesis vaatii tekonurmen. Muun muassa jalkapalloon soveltuvat joustavat pohjat ovat kuitenkin vielä harvinaisia ja melko kalliita. Ilman lämmitystä tekonurmineliö maksaa 25 eurosta 50 euroon.
Tero Auvisen mukaan tekonurmi yleistyy myös huippujalkapalloilussa. FIFA:n pelit voi MM-lopputurnausta lukuun ottamatta pelata tekonurmella ja UEFA ratkaisee kahden vuoden päästä kokeilujen jälkeen, voiko mestareiden liigaa ja EM-kisojen pelata tekonurmella.
Suomessa Veikkausliiga hyväksyi tänä vuonna tekonurmen pelialustaksi, ja muut Pohjoismaat tekivät päätöksen jo aiemmin. Tekonurmi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa, sillä sen hoito on luonnonnurmea halvempaa.
Vanhat kentät kuntoon
Tänä kesänä luonnonnurmet ovat olleet hyvässä kunnossa, mutta monet pohjoisen urheilupaikat rapistuvat huolestuttavasti. "Nyt Oulun lääninhallitus on saanut opetusministeriöltä rahaa, jotta lähiliikuntapaikkoja lähdettäisiin kunnostamaan. Tarkoitus on, että paikat jää käyttämättä huonon kuntonsa takia", kertoi Kuusamon kentän vihkinyt lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen.
Kolmivuotinen hanke käynnistyy sillä, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikunnat kartoittavat liikuntapaikat. Kokkosen mukaan nyt halutaan kuulla ensin käyttäjiä, jotta liikuntapaikat osataan kunnostaa oikein. Oulun yliopiston arkkitehtiosasto suunnittelee liikuntapaikoista sitten viihtyvät käyttäjien toiveiden mukaisesti.
Yleensä liikuntapaikkojen rahoitus on Oulun läänissä vuosittain noin 66 miljoonaa euroa, josta summasta 80 prosenttia tulee kunnilta ja loput valtiolta.
Kokkonen valitteli Kuusamossa sitä, että nuoret näyttävät suorastaan laiskistuvan. Alle kouluikäiset liikkuvat paljon, mutta peruskoulussa kaksi liikunnan viikkotuntia jää jo joka viidennelle lapselle ainoaksi liikunnaksi.
Lapsille vähän huomiota
Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtajan Jarmo Mäkelän mukaan Kuusamokin elää nyt etsikkoaikaansa. "Hyvä suorituspaikka on tietenkin nuorten innostuksen perusedellytys", Mäkelä sanoi.
Hän totesi tosin, että kilpailujen mittoihin tehdyt kentät eivät palvele parhaiten lapsia ja nuoria.
"Jos patjakasa on 60 tai 70 senttiä korkea, pienimmät lapset eivät edes pääse hyppäämään sen päälle", Mäkelä sanoi. Huippu-urheilijoille Kuusamonkin kenttä on ihanteellinen.
"Kyllähän tuossa voisi vaikka maailmanennätyksen tehdä", Mäkelä vertasi.
Vastikään 400 metrin aitojen uudet SE-lukemat 49:59 juossut Oulun Pyrinnön Janne Mäkelä sanoi, ettei Pohjois-Suomessa nykyään silti ole juurikaan yleisurheilukilpailuja.
Melkein ainoiksi kunnon kisoiksi ovat jääneet Pudasjärven juhannuskisat. Suurin syy tähän on hänen mukaansa vaikeus saada pohjoiseen kovia kilpailijoita.
"Tietenkin jos järjestettäisiin vain 400 metrin aidat, saisin houkuteltua tänne kilpailijoita", Mäkelä sanoi.
Hän juoksi torstaina Kuusamon kentällä lasten kanssa kunniakierroksen ja jakoi loppuillan nimikirjoituksia.
Torstaina vihitty Kuusamon urheilukenttä maksoi tekonurmineen ja juoksuratoineen 1,4 miljoonaa euroa.