Euroopan keskuspankki EKP päätti torstaina alentaa ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä. Uusi korko on 2,75 prosenttia. Se on hyvin alhainen lukema, mutta ei vielä historiallisen alhainen. Vuonna 1999 korko kävi 2,5 prosentissa.
Päätöksenä torstain linjaus on joka tapauksessa merkittävä. EKP on pitänyt koron ennallaan runsaan vuoden, vaikka odotuksia sen laskusta on ollut. Viime vuoden aikana korkoa liikuteltiin neljä kertaa. Yhdysvalloissa tätä välinettä on käytetty vieläkin herkemmin.
EKP:n linjaus osoittaa keskuspankin tuntevan huolta Euroopan taloudesta. Huolelle on paljon perusteita, ei vähiten euroalueen suurimman valtion Saksan talouden pahan yskähtelyn myötä. Laskemalla korkoa EKP toivoo talouskasvun kiihtyvän, kun lainaa uskalletaan ottaa rohkeammin.
Torstain päätöstä osattiin markkinoilla jo odottaa EKP:n pääjohtajan Wim Duisenbergin tiistaisen puheen jälkeen. Hän totesi europarlamentissa heikon talouskasvun vähentäneen pelkoja inflaation kiihtymisestä - juuri tuo pelko on ollut esteenä koron laskulle jo aiemmin.
Tällä hetkellä kuitenkin inflaatio on Euroopan taloushuolista vähäisimpiä. Hintojen nousupaineet ovat kadonneet, kun mittari toisensa jälkeen osoittaa huonoja lukemia ja kansalaiset epäilevät työpaikkojensa pysyvyyttä.
Mikään EKP:n linjaus ei myöskään pysty poistamaan sitä epävarmuutta, johon tällä viikolla viittasi Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen mukaan Irakin sodan uhka jarruttaa talouden elpymistä koko maailmassa. Epävarmuus tulevasta on suurta, minkä vuoksi yritykset lykkäävät investointejaan. Etla laski Suomea koskevaa ennustettaan, vaikka suoranaisia kotimaisia syitä siihen ei ollut.
EKP:n aktiivista korkopolitiikkaa on jo odotettu. Silti näissä oloissa korkoratkaisu, niin tarpeellinen kun se olikin, on lopulta lähinnä tekohengitystä. Sen avulla EKP yrittää auttaa taloudellisen toimeliaisuuden säilymistä Euroopassa - mutta vaikka korko on alhaalla, niin alhaalla ovat myös pörssikurssit ja yleinen luottamus talouteen.
Ennustajan rooli on poikkeuksellisen epäkiitollinen. Juuri nyt vallitsee odotus. Talous saattaa yhtä hyvin kääntyä nopeaan nousuun kuin hyytyä entisestään. Keskuspankin ja hallitusten tehtävä on näissä oloissa tehdä voitavansa taloudellisen vireyden edistämiseksi, mutta kaiken yllä leijuvaa epävarmuutta nekään eivät pysty häivyttämään pois.
paakirjoitus@kaleva.fi