Tekoälyn yleistyminen näyttää vääjäämättömältä. Se voi merkitä myös yhteiskunnallista murrosta.
Suomen kannattaa hypätä kehityksen kelkkaan. Tekoälystä tulee parhaassa tapauksessa työ- ja arkielämää helpottava tukiäly.
Merkittävämpi teknologinen innovaatio kuin internet, jopa sähkön käyttöönottoon verrattavissa oleva mullistus. Muun muassa tällaisin ilmaisuin saatettiin alkuviikosta julki tekoälyn mahdollisuuksia koskeva, työ- ja elinkeinoministeriön tilaama raportti.
Tekoälyn ympärillä käy melkoinen pöhinä kaikkialla. Jo itse termistä voi päätellä, mistä suunnilleen on kysymys.
Väliraporttinsa jättänyt työryhmä tarkoittaa tekoälyllä laitteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä lähes samoin kuin ihmiset. Tekoäly menee siis askelta pitemmälle kuin perinteiset tietokoneet tai ohjelmat.
Uusi ilmiö ja mahtisana voi kuitenkin olla viestinnällinen haaste. Jos teemaa ei osata kansantajuistaa, sanasta voi tulla ärsyke, jonka kuullessaan vähemmän teknologiaan suuntautunut henkilö mieluummin sulkee korvansa.
Askeleet kohti tekoälyä ovat pidentyneet sitä mukaa kuin koneiden ja ohjelmien tietojenkäsittelykapasiteetit ovat kasvaneet ja varastoidun tiedon määrä paisunut.
Suomen lienee jo mahdotonta ehtiä tekoälyn kehittäjänä sellaiseksi pioneeriksi, jollainen olimme kännyköissä. Teknologiajätit kuten Google ja kiinalainen Baidu ovat jo liikkeellä valtavin panostuksin.
Yhdysvalloissa ei ole yhtä valtiollista tekoälyohjelmaa, mutta Kiinassa keskushallinnolla on tiukka ote alan kehittämisestä. Suomeen haetaan jonkinlaista välimallia.
Valmiutemme ottaa vastaan teknologinen murros on arvioitu poikkeuksellisen hyväksi. Tätä selittävät ainakin julkisen sektorin digitaalisuusaste, korkea koulutustaso ja teknologiamyönteisyys.
Iso kysymys on kuitenkin se, mistä kaivetaan nyt ne rahat, muut resurssit ja työntekijät, joiden voimin tekoälykauteen liutaan tehokkaasti mutta hallitusti.
Tavalliselle kansalaiselle tekoälypohjainen uusi teknologia voi raportin mukaan merkitä mahdollisuuksia mielekkäämpään työelämään ja hyvinvointiin. Työt muuttuvat, mutta ainakaan raportin arvion mukaan edessä ei ole nykyisten ammattiryhmien nopeaa ka-toamista historiaan.
Arvovaltaisen tutkijanäkemyksen mukaan kymmenen prosenttia nykyisistä työtehtävistä voidaan automatisoida 90-prosenttisesti vuoteen 2030 mennessä.
Jos tekoäly tulee hallitsemattomasti, meno työmarkkinoilla voi olla railakasta. Murros ei ylipäätään ole vain teknologinen vaan yhteiskunnallinen.
Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää pysyä vauhdissa mukana. Raportti tehtiinkin hyvään aikaan. Merkillepantavasti tekstissä puhutaan tekoälystä nimenomaan tukiälynä, siis renkinä. Tästä on pidettävä kiinni.
Useakin arvovaltainen tiede- ja teknologiavaikuttaja on varoittanut mahdollisuudesta, että pitkälle edetessään tekoäly voisi ottaa vallan luojiltaan. Tämä tähän asti tieteiskirjallisuudelta kuulostanut mahdollisuus on sekin otettava vakavasti.