Muuttaako tekoäly arvoja, kysyi Rotarien tämänvuotinen Arvoseminaari Oulun yliopistolla tiistaina. Panelistien juniori, etiikan tutkija Juho Vaiste osoittautui yllättäen varovaisimmaksi vastarannankiiskeksi tekoälyn ehdottomien puoltajien keskellä.
Tutkija pyrkii vaikuttamaan tekoälyn etiikkaan, koska kokee kehityksen samanlaisena uhkatekijänä kuin ilmastonmuutoksenkin.
– Meidän pitää todennäköisesti jopa yhtä voimakkaasti ratkaista tätä kuin me nyt toivottavasti rupeamme ilmastonmuutosta ratkaisemaan. Tässä on paljon mahdollisuuksia, mutta eettisen tekoälyn ottaminen mukaan kaikkeen, sen määrittäminen tulee vaikuttamaan kaikkien meidän tulevaisuuteen, hän sanoo Kalevalle.
Vaiste istuu näköalapaikalla työ- ja elinkeinoministeriön kansalliseen tekoälystrategiaan tähtäävässä työryhmässä, joka on koostanut tekoälyn etiikkaa keväästä lähtien. Raporttia odotetaan toukokuussa. Työryhmä on vasta asettanut yrityksille haasteen.
– Haastamme yrityksiä määrittelemään eettiset periaatteet. Se on ensimmäinen askel eettiseen soveltamiseen, Vaiste kertoo.
Haasteen on ottanut vastaan yli 30 tahoa, kuten K-ryhmä, Stora Enso, OP ja Espoon kaupunki. Tavoitteena on saada mukaan 300 yritystä vuoden loppuun mennessä. Vaistelle työryhmä opettaakin sitä, miten etiikkaa viedään käytäntöön.
Tekoäly tehostaa työtä, mutta avaa myös kysymyksiä. Miten esimerkiksi käy yksityisyyden?
Jos päätökset tehdään koneellisesti, historiallinen data, asuinpaikkakin, saattavat vaikuttaa vaikkapa niin, ettei saisi pankkilainaa tai yhteiskunnallista tukea. Tekoäly on yhtä hyvä kuin sen saama tieto. Vääristyneet datalähteet olisivat iso uhka.
– Ettei koneellista päätöksentekoa rakenneta syrjiville malleille.
Myös turvallisuus on uudella tavalla uhattuna, kun koneet tunnistavat kasvoja tai ne saatetaan varustaa jopa ampuma-asein.
Miten saadaan ihmiset pysymään mukana, kun koneet muuttavat työnkuvaa? Työt eivät lopu, se on varmaa. Hoitajia tarvitaan, samoin taidetta. Yhteiskunnan vain olisi opittava arvostamaan työtä uudella tavalla ja tukemaan taloudellisesti.
– Työllisyys- ja toimijuuskysymys, mikä on meidän (ihmisten) merkitys, näihin yritykset eivät ole tottuneet ottamaan kantaa. Mielestäni niistä tulee osa yritysvastuuta, Vaiste ennakoi.
Kun ihminen ulkoistaa tekemistä yhä enemmän tekoälylle, nousee esiin myös mahdollinen passivoituminen. Ehkä ihminen ei jatkossa enää toimisi moraalisena agenttina vaan vain päätöksenteon kohteena.
– Me mekanisoidumme ihmisinä. Meidän toimijuus on jo muuttunut. Me sokeudumme niin helposti kaikkeen.
Vaiste tutkiikin sitä, miten tekoälyn kehittäjät toimivat eettisinä agentteina ja miten heitä voidaan tukea työssä oppimaan etiikkaa.
– Koodareita kiinnostaa työ, koska sen merkitys on suurempaa kuin ikinä. Sillä on valtavan suuri merkitys.
Myös koodarin vastuu kasvaa.
– Vielä on meidän käsissämme, mihin tämä menee.
Vähän konkretiaa
- Juho Vaiste työstää väitöskirjaa tekoälyn etiikasta yritysvastuun näkökulmasta Turun kauppakorkeakoulussa.
- Teknologiaetiikkaa ja vastuullisuutta on tutkittu, mutta tekoälyn etiikan viemisestä käytäntöön on hyvin vähän empiiristä tietoa.
- Turku AI Societyn koordinaattori. Poikkitieteelliseen piiriin kuuluu 20–25 turkulaistutkijaa. Tavoitteena edistää tekoälyn yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta.
- Vaiste on saanut innostuksensa alalle Oxfordin yliopiston professorin Nick Bostromin teoksesta Superintelligence.