Tekoäly voi hyö­dyt­tää pk-yri­tyk­sen­kin bis­nes­tä, mutta ih­mi­sil­lä on siitä vääriä kä­si­tyk­siä – "Se on täs­mä­työ­ka­lu tark­kaan ra­jat­tuun on­gel­maan"

Yrittäjät Oulun seudulta halusivat tehdä yrityksille selkokielisen oppaan tekoälyn hyödyntämisestä.

-
Kuva: Jukka Leinonen

Yrittäjät Oulun seudulta halusivat tehdä yrityksille selkokielisen oppaan tekoälyn hyödyntämisestä.

Myös pienten ja keskisuurten yritysten kannattaisi selvittää, olisiko tekoälyn avulla mahdollista tehostaa ja kehittää yrityksen toimintaa. Tekoälyn avulla perinteisen pk-sektorin yritys voi myös vaikkapa haastaa kansainvälisiä yrityksiä, vaikka rahaa ei ole samalla tavalla.

Kempeleläisen AI Optio Oy:n yrittäjät Harri Puolitaival ja Heidi Kananen ovat kirjoittaneet kirjan Tekoäly – bisneksen uudet työkalut. Kirja pyrkii tarjoamaan selkokielisen yleiskatsauksen siihen, miten bisnespäättäjät ja asiantuntijat pystyvät hyödyntämään tekoälyä omassa organisaatiossaan.

Sähkötekniikan diplomi-insinööri Puolitaival on taustaltaan elektroniikkasuunnittelija ja tekoälyn asiantuntija ja myös hoiva-alan yrittäjä. Kauppatieteen ja yhteiskuntatieteen maisteri Heidi Kananen on Kaleva Median kehityspäällikkö.

Yhteisessä yrityksessään Puolitaival ja Kananen konsultoivat yrityksiä tekoälyasioista. Konsultoinnista syntyi idea kirjasta.

– Internetissä on tekoälystä paljon tiedonmurusia, mutta punaista lankaa on vaikeaa löytää. Tekoälykeskustelussa on paljon hypeä eikä oikein puututa siihen, mitä käytännössä pitäisi tehdä, Puolitaival sanoo.

Ihmisillä on virheellisiä käsityksiä tekoälystä. Kuvitellaan, että se vain talutetaan huoneeseen ja se alkaa ratkoa automaattisesti ihmisten tai yritysten ongelmia.

– Tekoäly on täsmätyökalu tarkkaan rajattuun ongelmaan. Ja tekoäly ei karkaa ihmisiltä käsistä, Puolitaival sanoo.

Tekoälyä voi Puolitaipaleen ja Kanasen mukaan hyödyntää hyvin monella toimialalla, isoissa ja pienissä yhteyksissä. Ja sitä voi jo ostaa kaupan hyllyltä.

Tekoälyn käyttöönotto ei välttämättä ole massiivinen projekti, joka maksaa satojatuhansia ja vie useita vuosia. Parhaimmillaan se maksaa muutamia tuhansia euroja ja vie aikaa muutamia viikkoja.

– Käytännössä tarvitaan dataa. Jos sitä kertyy, silloin tekoälyä todennäköisesti voidaan muodossa tai toisessa hyödyntää. Tekoäly on nippu taikasauvoja siihen, miten dataa voidaan murskata ja hyödyntää, Puolitaival sanoo.

Monissa yrityksissä tietoa vaikkapa asiakkaista kerääntyy luonnostaan, ja Internet of things (IoT) -laitteet alkavat tuottaa yhä enemmän tietomassaa.

Kanasen mukaan helpoimmissa tapauksissa tekoälyn avulla voidaan parantaa olemassa olevaa prosessia tai tuotetta.

Isot yritykset harkitsevat joka puolella tekoälyn hyödyntämistä, mutta pienet ja keskisuuret yritykset ovat hitaampia asiassa.

– Kyllä tekoäly haastaa tällä hetkellä jokaisella toimialalla. Se, joka lähtee nopeimmin tähän kelkkaan mukaan, kerää isoimmat voitot. Tekoälyllä on paljon mahdollisuuksia ihan toimialasta riippumatta, Kananen kannustaa.

Tekoälyn kehitystä voi Puolitaipaleen mielestä verrata internetin kehitykseen.

– Internet oli 1995 nörttien juttu. 20 vuodessa siitä on tullut valtavirtaa ja kaikki osaavat käyttää sitä. Menee varmaan kymmenen vuotta tai enemmän, että tekoäly on ihan arkipäiväinen työkalu.

Tekoälyn perusperiaatteiden ymmärtäminen on Kanasen ja Puolitaipaleen mukaan täysin mahdollista normaalijärkiselle ihmiselle.

–  Jos halutaan hyötyä tekoälystä yrityksessä, pitää ymmärtää perusasiat. Pikkuisen joutuu näkemään vaivaa, Kananen sanoo.