Tekoäly on vahvasti läsnä arjessamme. Navigaattori opastaa määränpäähän, hakukone löytää netistä etsimämme ja robotti-imuri surraa väsymättä kodissamme.
– Kehitys ei pysähdy. Ihmiskunta on aina keksinyt yhä parempia työkaluja – niin hyvään kuin pahaan, kiteyttää Tampereen teknillisen yliopiston dosentti ja HeadAl-tekoäly-yrityksen perustaja Harri Ketamo.
– Mutta ei vahvaa tekoälyä ole vielä edes näköpiirissä. Sen pitäisi osata soveltaa aikaisempaa tietoaan uusiin ympäristöihin ja omata tietoisuus.
Panostukset tekoälyyn ovat massiiviset. Roboteille siirtyy yhä uusia työtehtäviä: aluksi vaarallisia ja monotonisia, mutta koko ajan uusia. Eräät tekoälyn tutkijat arvelevat, että jo 15 vuoden kuluttua vähintään viidennes ja ehkä jopa puolet nykyisistä töistä on korvaantunut automaation ja robotiikan avulla.
VTT:n oululainen tutkimusprofessori Heikki Ailisto sanoo, että tekoälyn kehittyminen aiheuttaa kyllä työttömyyttä, mutta luo samalla uusia työtehtäviä.
Monet tutkijat nostavat esille myös tekoälyn nopean kehittämisen mukanaan tuomia riskejä. Cambridgen yliopiston professori Stephen Hawking on todennut, että robotit saattavat tulevaisuudessa korvata koko ihmisrodun. Se voisi hänen mukaansa olla seuraus, kun kehitetään itseään kopioiva ja parantava tekoäly.
Heikki Ailisto ei pelkää supertekoälyn ottavan itsenäisesti toimien valtaa maailmassa, mutta syytä varovaisuuteen kuitenkin hänen mukaansa on.
– Tekoälyn nopea kehitys lisää riskiä siitä, että epädemokraattiset vallanpitäjät tai yritykset saavat kohtuuttomasti valtaa.
Vahva tekoäly vasta teoriaa
Kaikki nykyään käytössä olevat tekoälyn saavutukset kuuluvat kapeaksi tai heikoksi kutsuttuun tekoälyyn. Se toimii rajoitetussa tehtävässä esimerkiksi peleissä, kasvojen tunnistuksessa tai tietyn sairauden diagnosoinnissa.
Vahvaa eli laajan ymmärryksen ja tietoisuuden omaavaa tekoälyä ei vielä ole.
Rohkeimmissa visioissa ennakoidaan silti jo supertekoälyn tuloa. Älykkäät koneet ohittaisivat ihmisen kaikissa tiedoissa ja taidoissa ja ottaisivat vallan – hyvässä tai pahassa.