Tek­no­lo­gia­yk­sik­kö vah­vis­tuu

Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen teknologiayksikköä vahvistetaan kolmella työntekijällä. Valtioneuvoston päätöksen perusteella yksikön vahvuudeksi tulee yhdeksän ihmistä.

Oulu

Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen teknologiayksikköä vahvistetaan kolmella työntekijällä. Valtioneuvoston päätöksen perusteella yksikön vahvuudeksi tulee yhdeksän ihmistä. Vahvistus tarkoittaa tässä vaiheessa resurssien siirtämistä TE-keskuksen sisällä, kertoo TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski.

"Emme kuitenkaan tiedä, tuleeko vahvistus tämän vuoden lisäbudjetissa vai saammeko sen esitetyksi valtion ensi vuoden budjettiin. Joka tapauksessa lupaus on, ja olemme viime syksynä Tekesin kanssa käymiemme neuvotteluiden perusteella siirtäneet Euroneuvontakeskuksesta yhden henkilön teknologiayksikköön käsittelemään ympäristöteknologiahankkeita."

Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus on myös luvannut kahdeksi vuodeksi projektirahoituksen, jolla Helaakosken mukaan voidaan palkata teknologia-asiantuntija herättelemään alueen pk-yrityksiä osallistumaan EU:n innovaatio- ja aktivointiohjelmiin sekä edistämään pk-yritysten valmiuksia kansainvälistyä.

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa tehdään huhtikuun loppuun mennessä selvitys pk-yritysten teknologia-, kansainvälistymis- ja kehittämisvalmiuksista sekä innovaatiorakenteen vahvistamisesta. Lisäksi TE-keskus aikoo Helaakosken mukaan lisätä näkyvyyttään Tekesin palveluiden markkinoinnissa, jotta Tekesin myöntämiä tukia suuntautuisi muuallekin kuin Oulun seudulle ja teknologiakylän ympäristöön.

"Yritysten tuotekehitysrahoituksesta suuntautuu edelleenkin noin 80 prosenttia Oulun seudulle", huomauttaa TE-keskuksen teknologiayksikön päällikkö Asko Pietarila.



"Korvamerkittyjä rahoja
on jo riittävästi"


Tekesin näkyvyys maakunnassa on viime aikoina nostattanut kovastikin keskustelua ja Pohjois-Suomeen on vaadittu myös Tekesin omaa yksikköä. "Kantamme on, että Tekes-yksikköä tulee vahvistaa TE-keskuksen yhteydessä, koska meillä on mahdollisuus tarjota yrittäjälle kaikkia muitakin TE-keskuksen palveluita. Jos yrityksen hakemus ei yllä Tekesin vaatimalle tasolle, voidaan katsoa, olisiko yritysosaston kautta saatavissa muita tukia. Tämä toimii jo nyt", Helaakoski painottaa.

Hänen mukaansa puheet pohjoisen Tekes-yksikön "korvamerkityistä rahoista" joutaisi nekin lopettaa.

"Käsityksemme mukaan Tekesin rahoilla luodaan kansallista kilpailukykyä maailman mittakaavassa eikä niiden tarkoituksena ole nostaa esiin joitakin maakuntia. Korvamerkittyjä rahoja on olemassa jo ihan riittävästi. Niillä on myös tapana käyttäytyä niin, että kun vuosi lähenee loppuaan ja rahoja on jakamatta, ne pyritään pitämään omalla alueella. Silloin aletaan laskea rimaa, ettei rahoja tarvitsisi antaa muualle", Helaakoski huomauttaa.

Hänen mukaansa vastedes pitäisi kiinnittää enemmän huomiota aktivointitoimintaan, jotta maakunnan yritykset alkaisivat kiinnostua tuotekehityksestä sekä teknologian kehittämisestä ja soveltamisesta. Näin niitä myös saataisiin entistä paremmin Tekes-rahoituksen tasolle.

Tekesin Pohjois-Pohjanmaalle myöntämän rahoituksen määrä oli viime vuonna noin 32,5 miljoonaa euroa eli lähes 30 prosenttia kaikesta TE-keskuksen jakamasta kehittämistuesta. Maakuntaan suuntautunut rahoitus kasvoi edellisvuodesta 0,3 miljoonaa euroa.

Ilmoita asiavirheestä