Suomen suurimman teollisuudenalan, teknologiateollisuuden tilauskirja ohentuu uhkaavasti. Kesäkuun lopussa tilauskanta oli viisi prosenttia pienempi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.
"Kun katsomme Yhdysvaltain tilannetta, emme näe mitään selviä merkkejä suhdannekäänteestä. Yhdysvallat on teollisuuden veturi maailmassa ja sieltä se nousu lähtee. Käyttöasteet teollisuudessa ovat alhaalla kaikissa länsimaissa. Euroalueella perusviesti on samanlainen: teollisuudessa ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Suomessa elämme kolmatta perättäistä vuotta, jolloin liikevaihtomme putoaa", huokaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäenpää keskiviikon tiedotustilaisuudessa.
Teknologiateollisuus on Metalliteollisuuden keskusliiton MET:in uusi nimi, joka otettiin käyttöön viime toukokuussa. Teknologiateollisuus jakaantuu kolmeen päätoimialaan: elektroniikka- ja sähköteollisuuteen, kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen.
Suomen viennistä peräti 60 prosenttia kertyy teknologiateollisuudesta.
Teollisuustuotanto
hakeutuu uusiin maihin
Teknologiateollisuuden tavaravienti putosi ensimmäisellä vuosikolmanneksella kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Mäenpään mukaan lukema ei ole yllätys; sitä osattiin pelätä.
Ainoa valonpilkku on Keski- ja Itä-Euroopan vienti, jonne teknologiatuotteita ostettiin alkuvuodesta 14 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Mäenpää sanoo, että luvussa näkyy Venäjän talouden hyvä veto.
"Nyt on menossa sellainen kehitysvaihe maailmassa, että teollinen tuotanto siirtyy Kiinaan ja Kaukoitään Yhdysvalloista ja Euroopasta. Kehitys näkyy länsimaiden teknologiaviennissä", selvittää Mäenpää.
Suomi selviää Mäenpään mukaan uhkaavasta tilanteesta lisäämällä entisestään kilpailukykyään ja osaamistaan sekä nostamalla tuottavuuttaan. "Kaikkea sitä yritykset tekevätkin. Se on kuin kilpajuoksua: toiset maat ovat ottamassa meitä kiinni ja meidän pitäisi pystyä vielä lisäämään vauhtia tai keksimään aivan uusia tuotteita."
Suomalaiset yritykset siirtävät koko ajan tuotantoaan rajojen ulkopuolelle, Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Siellä suomalaisyritykset ovat lähellä markkinoita ja työvoima on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa.
Tähän asti suomalaisyritykset ovat valmistuttaneet rajojemme ulkopuolella pääasiassa massatuotteita.
Mäenpää varoittaa, että teknologinen osaaminen nousee koko ajan esimerkiksi Kiinassa, jolloin vaarana on, että myös tutkimusta ja tuotekehitystä siirtyy pois Suomesta.
"Suomessa pitää huolehtia siitä, että alan toimintaympäristö on hyvä ja innovatiivinen sekä verojärjestelmämme kilpailukykyinen. Globalisaatio tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen kilpailu investoinneista on tullut jäädäkseen."
Teknologiateollisuus työllistää Suomessa noin 215 000 työntekijää ja alan suomalaisyritykset ulkomailla jo 100 000 työntekijää. Mäenpää arvelee, että todellisuudessa suomalaisten teknologiayritysten työntekijöistä jo liki 50 prosenttia työskentelee ulkomailla.
Hallitukselta
teknologiarahaa
Mäenpää sanoo suoraan, että alan synkät luvut ovat viestejä maan hallitukselle.
"Nyt tarvitsemme julkista teknologiarahoitusta, kun yritykset ovat pakon edessä joutuneet vähentämään omaa tutkimus- ja tuotekehityspanostustaan. Valtion tutkimusrahoitusta pitäisi nostaa reaalisesti viisi prosenttia vuosittain. Samanaikaisesti meidän pitää huolehtia koulutuksesta niin, että tekniikan ja luonnontieteiden korkea taso säilyy."
Alan työntekijämäärä pieneni viime vuonna noin 6 000 työntekijällä.
"Osaavasta väestä on yritetty pitää kiinni, mutta josain raja tulee vastaan", muistuttaa Mäenpää.
Hän arvelee, että kuluvana vuonna luku voi kasvaa suuremmaksi. Numeerista arviota Mäenpää ei suostu sanomaan.
Metallityöväen liiton viestintäjohtaja Matti Putkonen vahvistaa Mäenpää huolen. Metallissa 21 000 työntekijää on tällä hetkellä päivärahoilla tai koulutuksessa. "Joukko on vuodessa tuplaantunut", kertoo Putkonen.