Teknologiateollisuuden työntekijöiden määrän lasku näyttää pysähtyneen alkuvuoden aikana. Työntekijöiden määrä pysyi tammi-kesäkuussa suurin piirtein viime vuoden tasolla eli runsaana 200 000 henkenä, kertoi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää torstaina Helsingissä. Keskusjärjestö arvioi työntekijöiden määrän pysyvän koko vuonna karkeasti ennallaan.
"Työntekijämäärän kehitys oli alkuvuonna aiemmin ennustettua parempi. Vielä viime syksynä yritykset odottivat työntekijöiden määrän laskun jatkumista", sanoi Mäenpää.
Teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi edelleen ja tilauskanta nousi suhdannekatsauksen mukaan toisella neljänneksellä 8 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin.
Teknologiateollisuuden tilauskanta kohosi kesäkuun lopussa 7,7 miljardiin euroon eli korkeimmaksi lähes neljään vuoteen. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta nousi noin 3,3 miljardiin euroon ja kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta noin 4,4 miljardiin euroon.
Elektroniikka- ja sähköteollisuus sai uusia vientitilauksia 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja 2 prosenttia enemmän kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Kotimaan uusien tilausten lasku painoi uusien tilausten kasvun 19 prosenttiin. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilaukset pysyivät edellisvuoden tasolla ja kasvoivat 20 prosenttia ensimmäisestä neljänneksestä.
Teknologiateollisuuden liikevaihto jatkoi Mäenpään mukaan kasvua toisella neljänneksellä ja kohoaa koko vuonna suuremmaksi kuin viime vuonna, jolloin se nousi 44,2 miljardiin euroon. Teknologiateollisuuden vienti oli viime vuonna 26,7 miljardia euroa eli 55 prosenttia Suomen viennistä. Tammi-huhtikuussa teollisuuden liikevaihto kasvoi 10 prosenttia vuotta aiemmasta ja viennin arvo 13 prosenttia.
Ulkomainen työvoima kasvaa edelleen
Teknologiateollisuuden kolme vuotta jatkunut työvoiman lasku pysähtyy, jos loppuvuoden kehitys on yhtä hyvää kuin alkuvuonna. Työntekijöitä oli vuonna 2001 yhteensä 221 000, mistä määrä laski viime vuonna 207 000 työntekijään. Teknologiateollisuuden ulkomaisten tytäryritysten työntekijämäärä kasvoi samana aikana 137 000 hengestä 163 000 henkeen.
"Kehitys on saman suuntainen Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa olevissa yrityksissä. Ulkomaisen työntekijämäärän kasvu tapahtuu kehittyvissä talouksissa ja erityisesti Kiinassa", sanoi Mäenpää.
Kehitys on hänen mukaansa seurausta talouden globalisaatiosta. Sitä kiihdyttävät markkinoiden ja asiakaskunnan painopisteen siirtyminen ja halvemmat työvoimakustannukset. Maailmantalouden kasvu on tänäkin vuonna keskittynyt Kaukoitään ja muille nopeasti kehittyville alueille. Samalla näiden maiden kilpailuasema globaalissa taloudessa on nopeasti vahvistumassa ja perinteisten teollisuusmaiden heikkenemässä.
"Kehittyvien talouksien vahvistumisen takana ovat mittavat ulkomaiset investoinnit, alhaiset tuotantokustannukset sekä kasvavat panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Globaali rakennemuutos asettaa Suomessa oleville liiketoiminnoille entistä suurempia haasteita", totesi Mäenpää.
"Suomeen mahtuu kolme huippuyliopistoa"
Teknologiateollisuus kaipaa Mäenpään mukaan hallitukselta tuekseen uusia päätöksiä, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja yritysten edellytyksiä palkata uusia osaajia myös Suomessa. Hänen mukaansa kiireellisiä päätöksiä odottavat lisäpanostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan, "katastrofaalisessa tilanteessa" olevien ylipistojen kehittäminen ja marginaaliveroasteiden alentaminen.
"Tämä on entistäkin ajankohtaisempaa, koska samanaikaisesti suomalaisyritysten kasvun painopiste on ulkomailla, nopeasti kasvavilla markkinoilla ja samalla alemman kustannustason maissa. Ne sijaitsevat Kaukoidässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa", Mäenpään sanoi.
Mäenpään mukaan on jäänyt epäselväksi, miten hallitus aikoo toteuttaa omasta toimeksiannostaan tehdyn globalisaatioraportin suositukset. Budjettiriihessä on hänen mukaansa aika tarttua toimeen. "Vain näppylöitä synnyttävien ikuisten selvitysten" sijaan tarvitaan nopeita päätöksiä, huomautti Mäenpää.
Suomen yliopistojärjestelmää Mäenpää luonnehti sekavaksi ja hajanaiseksi, yliopistot ovat suossa. Niiden tilannetta kuvaa hänen mukaansa hyvin suomalaisten yliopistojen heikko sijoitus tai puuttuminen kokonaan kansainvälisten huippuyliopistojen listoilta.
"Hallituksen on korkea aika tunnustaa se, että Suomeen mahtuu korkeintaan kolme kansainvälisen tason yliopistoa, ja keskityttävä tähän. Yliopistoja ei voi sirotella ympäri maata. Tämän kansallisen kyhnäämisen on aika loppua", Mäenpää sanoi.