Teknologiateollisuudesta katoaa tänäkin vuonna vähintään 5 000 työpaikkaa, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää sanoi keskiviikkona Helsingissä. Arvio perustuu alan tuoreeseen suhdannekyselyyn, jonka perusteella taloudessa ei vieläkään ole tapahtunut varsinaista nousukäännettä.
Suhdannekyselyn tiedot koottiin Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiltä loka-joulukuussa. Niiden perusteella koko alan tilauskannat nousivat joulukuun lopussa noin 6 prosenttia suuremmiksi kuin vuosi sitten. Syyskuun loppuun verrattuna tilauskanta sen sijaan supistui viitisen prosenttia.
Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa tilauksia saatiin loppuvuonna noin kaksi prosenttia vuoden takaista enemmän, mutta 23 prosenttia vähemmän kuin heinä-syyskuussa. Metalli- ja konepajateollisuudessa kehitys oli samansuuntainen.
- Loppuvuoden tilausten perusteella koko alan liikevaihto pysyy alkuvuonna samalla tasolla kuin vuosi sitten, sanoi Mäenpää.
Suhdannenousukaan ei ehkä auta
Teknologiateollisuuden liikevaihto oli viime vuonna laskussa jo toista vuotta peräkkäin ja ala työllistää nyt Suomessa noin 17 000 työntekijää vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Yhteensä alan yrityksillä on Suomessa reilut 200 000 työntekijää ja ulkomailla 120 000 työntekijää.
Mäenpää varoitti, ettei odotettu nousukäännekään välttämättä heijastu Suomeen yhtä nopeasti kuin tähän asti on totuttu. Taustalla on pelätty Kiina-ilmiö eli investointien ja työpaikkojen valuminen Aasian ja itäisen Keski-Euroopan nopeasti kehittyville alueille.
- Markkinat kasvavat siellä nopeasti ja työvoima on halpaa. Yritysten ensisijainen tehtävä on huolehtia omasta kilpailukyvystään ja on selvää, että ne etsivät uusia mahdollisuuksia, Mäenpää sanoi. Kun vielä osaaminen kehittyy nopeasti niin Kiinassa kuin Intiassakin, Suomen houkuttelevuutta investointikohteena alkaa olla vaikea perustella.
Laiha lohtu on, että sama kehitys uhkaa myös muita perinteisiä teollisuusmaita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa teknologiateollisuudesta on vuoden 2000 jälkeen kadonnut 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Globalisaation lisäksi Suomen teknologiateollisuuden kilpailukykyä on puraissut vahva euro. Alan viennistä noin puolet menee euroalueen ulkopuolelle.
Kilpailukyvyn nosto kansallinen haaste
Mäenpään mukaan teollisuus on varoittanut Suomen kilpailukyvyn murenemisesta jo vuosia. Hän pitää myönteisenä sitä, että myös poliittinen johto on lopulta havahtunut pohtimaan vastaiskuja globalisaation haasteisiin.
Teollisuuskaan ei ole heittämässä pyyhettä kehään. Mäenpään mielestä Suomen kilpailukyvyn terästäminen on kansallinen haaste, johon on vastattava avoimella otteella. 90-luvun alun lamavuosina se onnistui, nyt pitäisi löytää uusia lääkkeitä. Perinteisten verotavoitteiden lisäksi Teknologiateollisuus toivoo hallitukselta nyt erityisesti lisää tukea tutkimus- ja kehityspanoksiin.
- Julkisen rahoituksen pitäisi kasvaa reaalisesti viisi prosenttia vuodessa, kuten myös valtion tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt, Mäenpää sanoi.
Myös koulutusjärjestelmän laatua olisi edelleen kohennettava. Korkeakoulutuksen lisäksi teollisuus kaipaa lisää potkua varsinkin ammatilliseen peruskoulutukseen, jonka kehittäminen on Mäenpään mielestä lähes unohtunut.
- Monissa ammattikouluissa laitekanta on 30 vuotta vanhaa ja atmosfääri muutenkin sellainen, ettei se juuri nuorisoa houkuttele.