Tietokone on monelle suomalaiselle mieluisa työtoveri, mutta ei aivan ongelmaton perheenjäsen, kertoo tuore väitöstutkimus. Teknologiaa sinänsä suomalaiset eivät hätkähdä, vaan ottavat sitä käyttöön itselleen sopivalla tavalla.
- Kun mediateknologioita käytetään kotona, se tarkoittaa myös sitä, että ne kytkeytyvät osaksi kodin ihmissuhteita, toteaa Virve Peteri väitöskirjassaan Mediaksi kotiin.
Tutkimuksen mukaan uusien laitteiden sijoittaminen kotiin merkitsee samalla niiden arkistumista ja asettumista osaksi tavallisen elämän jatkumoa. Kännykkä kaikkine ominaisuuksineen on sittenkin puhelin, tietokone rinnastetaan kirjoituskoneeseen ja internet kirjastoon.
Peterin aineistona olivat toisaalta tavallisten suomalaisten haastattelut, toisaalta kotiin ja sisustukseen keskittyvät aikakauslehdet eri ajoilta. Osa haastatteluista tehtiin haastateltavien kotona, osa muualla.
Tietokoneen
oikea paikka
Tietokoneen sijoittaminen kotiin koettiin monesti ongelmalliseksi, vaikka itse laitetta pidettiin käytännöllisenä ainakin työpaikalla. Pulmia toi etenkin se, mikä on tietokoneen oikea paikka kodissa.
Yksi Peterin haastattelemista pariskunnista kertoo, että tietokone on heidän kodissaan ollut työhuoneessa, olohuoneessa ja tyttären huoneessa - ja vielä aiemmin vaatehuoneessa, mistä se koottiin tarvittaessa esille. Vakituinen paikka tietokoneelle näyttää löytyneen vasta, kun tyttärien lähdettyä kotoa taloon tuli ylimääräistä tilaa.
Muutamat haastateltavat taas kertoivat, että yksi syy jättää tietokone hankkimatta oli vaikeus löytää sille luontevaa paikkaa kodista.
- Tietokone on yhä esine, jolle ei ole tilaa, vaikka käytännössä se saattaa vaatia vähemmän tilaa kuin esimerkiksi stereot tai televisio. Laitteen kuuluminen johonkin paikkaan kotona voi tarkoittaa hyvin eri asioita, kirjoittaa Peteri.
Miesten tieto,
naisten moraali
Radio, musiikkilaitteet, televisio - tai useampikin - ja kotitöihin liittyvät laitteet näyttivät löytäneen paikkansa tietokonetta helpommin. Radio vaikutti olevan etenkin naisten laite, jota perheenäidit kuuntelivat keittiössä kotitöitä tehdessään.
Naisten ja miesten roolit teknologian sijoittamisessa osaksi kotielämää vaikuttavat Peterin mukaan varsin perinteisiltä: miehille lankeaa asiantuntijan, naisille moraalisen valvojan rooli. Naiset pohtivat esimerkiksi sitä, katsotaanko perheessä liikaa televisiota.
- Naisten teknistä pätevyyttä ei tunnisteta, naiset itsekään eivät sitä tunnista, väittää Peteri. Haastattelun edetessä tuli monesti ilmi, että naiset käytännössä käyttivät laitteita sujuvasti, mutta antoivat silti ymmärtää miehen edustavan asiantuntemusta.
Virve Peterin väitöskirja Mediaksi kotiin - tutkimus teknologioiden kotouttamisesta tarkastettiin Tampereen yliopistossa perjantaina. Tutkimus kuuluu sosiologian alaan.