Suomalaisessa teollisuudessa on nyt päällä poikkeuksellinen rytinä. Kansantalouden pitkäaikainen tukijalka puunjalostusteollisuus ei ole onnistunut tekemään riittävän nopeasti uusia läpimurtotuotteita, jotka korvaisivat paperin kysynnän pudotuksen maailmalla.
Seurauksia tästä näkyi tiistaina Stora Enson ilmoituksessa 200 miljoonan euron säästökuurista. Uutinen säikäytti myös Oulussa, jossa yhtiö tuottaa päällystettyä hienopaperia ja sellua. Uusista säästötarpeista ilmoitti myös konepajayhtiö Metso.
Merkittävin Suomen elinkeinoelämää viime vuosina muokannut tekijä on kuitenkin Nokian rysähdys kännyköiden ykkösvalmistajan paikalta. Kun Nokian vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen oli enimmillään neljän prosentin paikkeilla, viime vuonna lukema oli enää puoli prosenttia.
Keskiviikkona suhdannenäkymistä kertonut Teknologiateollisuus kaatoi lisää jäistä vettä kiukaalle. Järjestön mukaan tilausten kehitys on alalla ollut heikkoa ja vienti on pohjalukemissa. Maaliskuun lopussa tilauskannan arvo oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2012.
Mutta ei teknologiateollisuudessakaan ole vain pimeyttä. Alan etujärjestön mukaan yritysten tilanteet vaihtelevat merkittävästi. On myös kasvuyrityksiä.
Toissapäivänä kuultiin siitä, miten nyt menee hissejä ja liukuportaita valmistavalla Kone Oy:llä. Asiaa voi kuvata yhdellä sanalla: lujaa. Yhtiö on noussut maailmanmarkkinoiden kakkoseksi, ja liikevoitto kasvaa. Kiinassa yhtiö on tehnyt todellisen suuren harppauksen ja on maan ykkönen.
Koneen menestys perustuu useaan seikkaan, muun muassa siihen, että se on tarrannut tiukasti kiinni kasvavien talouksien markkinoihin. Samalla Kone on esimerkki siitä, että suomalainen teknologia-alan suuryritys voi ylipäätään edelleen menestyä.
Eikä kone ole ainoa alan yritys, jonka näkymissä on valoa. Nostolaitevalmistaja Konecranes kertoi keskiviikkona, että yhtiön tilausmäärä oli alkuvuonna kaikkien aikojen korkein. Voimaloita ja merimoottoreita valmistavan Wärtsilän uusien tilausten kertymä puolestaan oli alkuvuonna viidenneksen viimevuotista parempi.
Oma lupaava alueensa on terveysteknologia, jonka vienti kasvoi viime vuonna uuteen ennätykseen. Terveysteknologia tuottaa jo lähes 40 prosenttia Suomen teknologian viennistä ja on nyt Suomen toiseksi suurin huipputeknologian vientiala.
Alan tuotteet, vaikkapa hammashoidossa käytettävät laitteet, eivät ole bulkkitavaraa, jossa halpa hinta on ratkaisevin menestystekijä. Siksi alalla on mahdollisuudet menestyä Suomessa tulevaisuudessakin. Terveysteknologian kysynnälle maailmalle ei näy ylärajaa.
Suomen teollisuuden hintakilpailukyky on tärkeää pitää kunnossa. Menestys ei kuitenkaan ole vain siitä kiinni. Suomen teknologinen perusta korkeakouluineen, tutkimuslaitoksineen ja kehitysrahoituksineen on kunnossa. Nyt tarvitaan ennen kaikkea vientikysyntää. Liiallinen tuhkan ripottelu päällemme ei auta mitään.