Suomalaisen maatalousteknologian vientimahdollisuudet ovat tulevaisuudessa pitkälle riippuvaisia uuden teknologian osaamisesta, sanoo professori Hannu Haapala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. "Suomi ei voi kilpailla maataloustuotteiden hinnoilla, mutta teknologian tutkimuksessa ja tuotekehityksessä voisimme olla kilpailukykyisiä", uskoo MTT:n Haapala.
Haapala puhui tänään maatalousteknologian tutkimusta esittelevillä päivillä Vihdissä. Päivät ovat osa maatalouskonevalmistajien tulevaisuusstrategiatyötä.
Professori Simon Blackmore Tanskan maatalousyliopistosta korostaa tietotekniikan avainasemaa koko elintarvikeketjun kehittämisessä. Maailman johtaviin täsmäviljelyn ja älykkäiden koneiden asiantuntijoihin kuuluva Blackmore painottaa tietotekniikan etuja muihin uusiin teknologioihin, kuten sadon geneettiseen manipulointiin verrattuna.
"Älyteknologia on halpaa, tehokasta ja ympäristöystävällistä. Tutkijoiden on vain löydettävä keinot, joilla uusi teknologia voidaan tuoda kannattavasti osaksi tilan arkipäivää",sanoo Blackmore.
Kuluttajan luottamus elintarvikkeisiin, tuottajan työn helpottaminen sekä ympäristö ovat maatalousteknologian tutkimuksessa keskeisellä sijalla. Kansainvälisesti nopeimmin kehittyviä aloja ovat Blackmoren mukaan robotiikka sekä elintarvikkeiden jäljitettävyysteknologia.
Mikrosirut voivat jo nyt kuljettaa kaikki tiedot ruoan alkuperästä ja käsittelymenetelmistä pellolta pöytään asti. Elintarvikeketjun suuri tietomäärä vaatii kuitenkin vielä paljon tiedonhallinnan kehitystyötä jotta tietovirralla voitaisiin todella parantaa kuluttajien luottamusta elintarvikkeiden laatuun.
"Tietotekniikkahurmos, hype, on parasta unohtaa. Tietokoneiden ja kehittyneen elektroniikan kannattavuus riippuu siitä, hyödyntääkö viljelijä sovelluksiaan tehokkaasti", muistuttaa Haapala.
Noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua viljelijän työtä helpottavat ensimmäiset robotit, Hannu Haapala arvioi.