Innovaatioiden tukijärjestelmä toimii Suomessa hyvin, mutta jatkossa on kiinnitettävä huomiota koordinaatioon sekä innovaatioihin teknologian sijaan. Näin patistaa kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kansainvälinen tutkimusryhmä. Se tarkastelee maanantaina julkistetussa raportissaan ensi kerran laajasti Suomen koko innovaatiojärjestelmää.
Periaatteessa tutkijoilta odotettiin vastausta siihen, miten yritysten innovaatiotoimintaa tukevat tahot saataisiin toimimaan niin, että Suomessa kehitettäisiin enemmän menestyviä tuotteita, prosesseja ja palveluja. "Nopeasti ja tehokkaasti", kuten kansliapäällikkö Erkki Virtanen kiirehtii.
Ryhmä, jota johti professori Luke Georghiou Manchesterin yliopistosta, toteaa Suomen pystyneen harvinaisella tavalla uusimaan parissakymmenessä vuodessa koko teollisen taloutensa.
Suomi on nykyään kaikkein erikoistunein ict-maa maailmassa, muistuttaa ryhmän jäsen tutkimusjohtaja Pekka Yli-Anttila Etlasta.
Menestys pohjautuu ennen kaikkea koulutukselle, korkeakouluista valmistuville tutkijoille ja insinööreille. Mutta suhteessa muihin maihin Suomen panokset ovat kasvaneet viime aikoina enemmän kuin tuotokset.
Rahoituksessa muutos
90-luvulla koettiin radikaali muutos rahoitusmarkkinoilla. Suoria julkisia tukia voidaan tuskin enää perustella niukalla rahoituksella. Raportin kattamat kymmenkunta suomalaista toimijaa, kuten Tekes, Finpro, TE-keskukset ja VTT, tarvitsevatkin jatkossa olemassaololleen uuden selityksen. Nykyään rahoituksen puutteesta kärsivät enää vain pienet tutkimusintensiiviset kasvuyritykset.
Kaikkiaan ryhmä kirjaa 15 johtopäätöstä. Esimerkiksi epäonnistumiset ja määrärahojen uudelleenjako on suotavaa, jopa osa systeemiä: "Tarvitaan enemmän riskinsietokykyä", Yli-Anttila listaa.
Myös heikkoa yrittäjyyttä tulee edistää. Ja kun tähän asti teknologiat ovat olleet insinöörien ajamia, jatkossa niitä tulisi kehittää käyttäjän näkökulmasta.
Yritykset puolestaan, joita VTT:n ja Etlan kyselyihin osallistui peräti 900, kaipaavat tukijärjestelmään lisää läpinäkyvyyttä.
Suomi kattaa vain yhden prosentin maailman teknologia- ja tutkimusrahoista. Yli 90 prosenttia tuotteisiin tarvittavasta tiedosta tulee ulkomailta, Yli-Anttila muistuttaa.
Ryhmä varoittaa myös siitä, että kansallinen etu vaatii teknologiarahojen keskittämistä alueiden kustannuksella. Jo nyt puolet teknologiarahoista käytetään pääkaupunkiseudulla.
Teknologiaosaston osastopäällikkö Timo Kekkosen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö on jo alkanut painottaa teknologiapolitiikan sijaan innovaatiopolitiikkaa: "Innovaatio tarkoittaa kehitystä, jota on jo taloudellisesti hyödynnetty", hän muistuttaa näkökulman vaihtuvan.