Teknologiaa kehitetään tällä hetkellä nopeammin ja radikaalimmin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Eri tieteenaloilla tapahtuva teknologian kehitys muuttaa voimakkaasti suomalaista yhteiskuntaa, yrityselämää ja elämäntapaamme.
Eri tieteenaloilla tapahtuva kehitys on jopa uskomattomalta tuntuvan nopeaa. Nykyhetkessä muutosnopeutta on usein vaikea havaita, kun erilaiset teknologiat älyleluista robottijalkoihin ja tekoälyä hyödyntävistä hakukoneista ihon alle laitettaviin mikrosiruihin vakiintuvat osaksi elämäämme.
Suurta kertaluonteista murrosta tuskin koemme, vaan teknologia tunkeutuu hiljalleen kaikille ihmiselämän alueille työnteosta vapaa-aikaan. Tämän kehityksen keskiössä on oltava ihminen ja luottamus.
Vaikka nykyhetkessä ylikorostamme helposti – aikakaudesta riippumatta – sen hetkistä muutostilaa, me ihmiset elämme tällä hetkellä teknologisen murroskauden keskellä. Kehityksen pitäisi herättää arvioimaan mihin tämä murroskausi johtaa ja mitkä ovat sen vaikutukset meihin ihmisiin?
Kysymys voi kuulostaa tulevaisuuden tutkijoiden science fiction -haihattelulta maailmassa, jossa tällä hetkellä alle puolet ihmisistä käyttää internetiä. Mutta kysymykset ovat juuri tässä siirtymävaiheen kohdassa erityisen tärkeitä ja ajankohtaisia.
Ratkaisun avaimia on kaksi. Ensinnäkin on huolehdittava siitä, että teknologian kehitys näyttäytyy positiivisena ja mahdollisuuksia tarjoavana ilmiönä. Tietoisuuden lisääminen ja teknologian kehityksen ymmärtäminen ovat avainasemassa. Kun teknologia näyttäytyy tulevaisuuden arjessa entistäkin vaikuttavampana kaikilla elämänalueilla, on välttämätöntä pysyä mukana kehityksessä oman elämänhallinnan ja tulevaisuudenuskon säilyttämisen vuoksi.
Kun Suomessa tällä hetkellä painotetaan medialukutaidon ja kyberturvallisuuden taitojen merkitystä peruskansalaistaitoina, on näihin välttämätöntä lisätä yksi kokonaisuus: kansalaistaito ymmärtää teknologian kehitystä ja kehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan, opiskeluun, työhön, talouteen ja ihmiselämään. Olennaista on, että ihmisille annetaan aito mahdollisuus ja riittävästi tietoa pysyä teknologian kehitystahdissa mukana.
Tärkein kysymys teknologian kehittämisessä ei yhdistykään teknologiaan vaan ihmiseen – millainen on ihminen ja ylipäänsä ihmisyyden merkitys tulevaisuudessa? Tällöin päädymme pohtimaan hyvin syvällisiä asioita, joita kutsun digitaalisen etiikan ja moraalin kysymyksiksi. Se millaisia ratkaisuja jo nyt kehitettäviin teknologioihin tehdään, määrittelee koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Juuri siksi teknologian tulevaisuuskeskusteluun on jokaisella ihmisellä sekä oikeus että jopa velvollisuus osallistua. Ainakin vielä ihmisten tekemät valinnat rakentavat tulevaisuutta.
Mitä enemmän meillä on käytössä teknologiaa, sitä viisaampia ja eettisempiä meidän ihmisten pitää olla.
Toiseksi, teknologian kehitys vaatii perinteisten toimenpiteiden ja ajattelun ohella kokonaan uudenlaista ja innovatiivista lähestymistapaa luottamuksen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Nopea teknologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen murros haastaa jaettuihin arvoihin ja ennustettavuuteen perustuvan suomalaisen luottamuksen. Uskon, että innovatiivisuus on sivistyksen ohella meidän suomalaisten vahvuus. Kyse on samalla arvokeskustelusta. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta keskeiset arvot vaikuttavat siihen, millaisia teknologioita kehitetään. Luottamuksen vahvistaminen turvallisuuden perustana pohjautuu vahvoihin arvoihin – myös teknologian kehityksessä. Kun pohditaan turvallisuuden ja teknologian tulevaisuutta, ratkaisujen keskiössä ovat ihmisten määrittämät arvot, jotka ohjaavat pitkälti teknologian kehityksen ja siihen yhdistyvän turvallisuuden suuntaa.
Vaikka tulevaisuus näyttäytyy yhä vahvemmin teknologian kehityksen vaikutuksina sekä ”kovien” matemaattis-luonnontieteellisten tieteiden arvostuksen nousuna, on luottamuksen vahvistamiseksi painotettava myös ihmistieteiden merkitystä jo senkin takia, että teknologian ja ihmisen välinen rajapinta hämärtyy tulevaisuudessa. Juuri eettiset ja moraaliset kysymykset teknologian kehityksessä nousevat merkittäviksi ja tulevat jakamaan mielipiteitä. Näistä asioista puhutaan maailmalla koko ajan enemmän.
Uusien teknologioiden hyödyntämiseen liittyy aina myös riskejä, jotka pitää tunnistaa ja ottaa hallintaan. Kun yhteiskunnassa korostetaan turvallisuuden ja luottamuksen sisäänrakentamista kaikkiin toimintoihin ja palveluihin, on koulutuksessa ja kasvatuksessa korostettava oikeaa asennetta teknologian värittämään elinympäristöömme. Yksittäisen ihmisen merkitys ja rooli luottamuksen tuottajana digiympäristössä korostuu jatkossa yhä enemmän
Jarno Limnéll on kyberturvallisuuden professori, Tosibox Oy:n toimitusjohtaja.