Uuden teknologian tuotetta terveydenhuoltoon kehittävä yrittäjä ja toisaalta tuotteen loppukäyttäjä kohtaavat hämmästyttävän harvoin Suomessa. Silti käyttäjältä saatu palaute olisi aivan avainasemassa tuotetta parannettaessa.
"Tuotteen käyttöönotto ei todellakaan ole vain uuden tekniikan kantamista sisään. Vaikka tämän seikan pitäisi olla itsestään selvää, ei tekniseen tuotekehitykseen sisälly vielä riittävästi yhteistyötä käyttäjän kanssa", tähdentää professori Reijo Miettinen Helsingin yliopistosta. Hän toivookin Suomeen enemmän yhteistoimintaan perustuvaa sosiaalista innovaatiota, joka olisi saatava myös julkisen rahoituksen piiriin.
Helsingin yliopiston tutkimushanke tarkasteli tuotekehittäjän ja loppukäyttäjän yhteistyötä ratkaisuna teknologioiden menestyksekkäälle hyödyntämiselle. Stakes julkaisi tutkimuksen Tuotteesta työvälineeksi? -kirjana.
Tuotekehittelyn karikkoja
Teknologian kehittämisen karikoista yhtenä esimerkkinä ovat Suomessa 1980-luvun jälkeen kehitetyt 21 diabetesohjelmaa, joista enää neljä on käytössä. Ohjelmat ovat olleet liian monimutkaisia ja työläitä potilastyöhön.
Näin on pistetty aikamoinen määrä voimavaroja tuuleen - suunnittelutyötä hallitsivat "johtavat käyttäjät" eli erikoislääkärit ja hallinnon edustajat, kun taas peruskäyttäjät eli lääkärit ja hoitajat olivat poissa siitä.
"Jos tarkastellaan kaikkia epäonnistuneita terveydenhuollon teknologian kehittämishankkeita Suomessa, niin vuodesta 1980 lähtien on hukkaan mennyt varmasti kymmeniä miljoonia euroja", arvioi tutkija Sampsa Hyysalo.
Ideoiden pomputtelua
Parempia tuloksia syntyy, kun kaikki ammattiryhmät saavat sanoa alusta lähtien sanansa suunnitteluun. Käytännössä kyse on toistuvasta ideoiden pomputtelusta käyttäjän ja tekijän kesken.
Näin kehitettiin Prowellness-diabeteshoitotietojärjestelmä, joka nykyisin on käytössä lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Hyysalon mielestä tämä hanke antaa hyvän mallin myös muita tuotteita kehitettäessä: valmis tuote syntyi ehkä kaksi-kolme vuotta nopeammin kuin jos se olisi syntynyt vain yrityksen omilla voimavaroilla.
Yhteissuunnittelun edut
Yritykselle:
- Tuotteesta aidosti hyödyllinen ja käytettävä
- Helpottaa tuotteen räätälöintiä eri käyttäjäryhmille
- Mahdollisuus oppia tuotteen rajoituksista ja ympäristöstä
- Käyttäjät resurssi markkinoinnissa
Käyttäjäpartnereille:
- Omiin tarpeisiin räätälöityä teknologiaa
- Partneriyritys tuo jatkuvuutta kehitystyöhön
- Uusi tapa jäsentää ja kehittää omaa työtä
Lähde: Tuotteesta työvälineeksi? -kirja (Stakes 2003).