Tek­no­lo­gia­kes­kuk­sis­ta imua imagoon

Teknologiakeskuksilla on tuoreen selvityksen mukaan merkittävä vaikutus alueellisen elinkeinoelämän edistymiseen.

Teknologiakeskuksilla on tuoreen selvityksen mukaan merkittävä vaikutus alueellisen elinkeinoelämän edistymiseen. Teknologiakeskus parantaa varsinkin alueen imagoa, sillä se vahvistaa kuvaa menestyvästä ja kehittyvästä kaupungista ja seutukunnasta.

Myönteistä imagoapua saavat myös teknologiakeskuksessa tai sen lähellä sijaitsevat yritykset. Positiivinen kierre vielä vahvistuu, kun menestyvä teknologiakeskus vetää puoleensa lisää toimijoita.

Turun kauppakorkeakoulun Pk-instituutin tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen viiden suurimman teknologiakeskuksen eli Espoon, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun toimintaa ja vaikutuksia.

Selvityksen mukaan keskukset ovat edistäneet menestyksellisesti uuteen teknologiaan pohjautuvan liiketoiminnan syntymistä alueillaan.

Menestys perustuu siihen, että keskukset ovat koonneet yliopistojen läheisyyteen riittävän määrän tietyllä alalla toimivia, eri kokoisia ja eri kehitysvaiheissa olevia yrityksiä, selvityksessä päätellään.

Yrityksiä houkuttivat erityisesti teknologiakeskusten tarjoamat toimitilat ja niiden infrastruktuuri. Myös keskusten tarjoamat yhteistyömahdollisuudet saivat runsaasti kiitosta.

Keskuksissa toimivista yrityksistä kaksi kolmasosaa kertoi olevansa yhteistyössä muiden yritysten kanssa, hieman yli puolet myös yritysten ja korkeakoulujen suuntaan. Yliopistojen kanssa tehty yhteistyö oli poikinut joka kolmannelle sitä harjoittaneelle yritykselle eritasoisia uusia innovaatioita.

Pk-instituutin tutkimuksen rahoittivat KTM ja Suomen teknologiakeskusten liitto TEKEL. Sitä varten haastateltiin teknologiakeskusten, julkisen sektorin sidosryhmien sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia ja pääomasijoittajia, yhteensä yli 70:tä henkilöä.

Lisäksi tehtiin yrityskysely, johon vastasi melkein 300 teknologiakeskusten yritystä.

Oulun, Jyväskylän ja Tampereen teknologiakeskukset ovat saaneet vahvasti rahoitusta julkiselta sektorilta, kun taas Espoossa ja Turussa teknologiakeskukset on rakennettu pääosin yksityisin varoin.

Erilaiset organisaatiomallit eivät tämän selvityksen perusteella juuri vaikuttaneet keskusten toimintatapaan, vaan yhteistyötä tehtiin ja innovaatioita syntyi yhtä lailla kaikissa keskuksissa.

Ilmoita asiavirheestä