1990-luvulla teknologiakaupunkina tunnetuksi tullut Oulu ei enää vedä takavuosien tapaan puoleensa ulkomaisia toimittajia, jotka tulevat raportoimaan "napapiirin tuntumassa" sijaitsevasta IT-ihmeestä. Se teknologia toi ja tuo kaupunkiin uutta väkeä, vaurautta -- ja on herättänyt kateellisia puheita, joissa Oulu on leimattu kylmäksi, kovaksi ja kulttuurivastaiseksi.
Ne mielikuvat elävät siellä täällä vieläkin.
Jos joku on Oulussa kaivannut balsamia haavoille, sitä valelee nyt säästelemättä Tilastokeskuksen tuore Tieto&trendit -lehti. Se esitteli eurobarometrin, jossa 75 EU-kaupungin asukkaiden tyytyväisyyttä kotipaikkakuntaansa on mitattu kolmen tekijän pohjalta. Kuten tiistain Kaleva kertoi, Oulu on unionin terävintä kärkeä, kun asukkaat itse arvioivat tyytyväisyyttään tarjolla oleviin liikuntapaikkoihin ja ulkoilumahdollisuuksiin. Ensin mainituissa Oulu oli ykkönen ennen Helsinkiä, jälkimmäisessä kakkonen Helsingin jälkeen.
Oulun maanmainiot pyöräilyreitit ovat jo vanha uutinen, mutta liikuntamahdollisuuksillaan kuten urheilukentillä ja monipuolisilla sisähalleillaan Oulu ei ole suuremmin rumpua lyönyt. Ehkä kannattaisi, kun tutkittua, mairittelevaa näyttöäkin nyt on.
Sinänsä liikuntapaikkojen ja ulkoilumahdollisuuksien tärkein myönteinen vaikutus ei ole, että ne kohentavat kaupungin imagoa ja vetovoimaa. Ensisijaisesti ne lisäävät kaupungin asukkaiden viihtyvyyttä ja jaksamista. Jos nykyistä markkinointikieltä käyttää, Oulu on "wellness city" parhaasta päästä.
Eikä se kulttuuriantikaan barometrin mukaan järin surkuteltavalla tolalla ole. 75 kaupungin joukossa Oulu oli sijalla 24. Asukkaiden tyytyväisyyden perusteella mitaten perässä tulivat esimerkiksi Budapest, Praha ja Barcelona.