VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori arvelee, että joillakin alueilla Suomen teknologiakentässä tarvittaisiin ravistelua tutkimuksen piristämiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
"Joillakin alueilla ollaan hyvin vauhdissa mukana, mutta joillakin sektoreilla ollaan tosi heikossa jamassa." Leppävuori viittaa esimerkiksi suomalaisen metsäteollisuuden ongelmiin.
Leppävuori oli maanantaina Oulussa VTT:n Business Forum -tapahtumassa.
Kansainväliset vertailut antavat viitteitä siitä, että Suomi alkaa pudota vauhdista kilpailukyvyssä. Nokian veto ei enää luo samanlaista imun tunnetta kuin ennen. "Uutta vaihdetta pitäisi löytää", Leppävuori sanoo.
Tutkimus ja kehityskin
on liikkeessä
VTT on itse hakenut organisaation muutoksilla entistä parempaa kykyä vastata haasteisiin. Tutkimuksen tuottama tieto pitäisi saada käytännön hyödyksi elinkeinoelämälle ja toisaalta globalisaatio on oma ongelmansa.
Tutkimus- ja kehitystoimintaakin siirtyy Suomesta muualle. "Se on tapahtumassa, mutta me itsekin VTT:llä olemme yhä enemmän aktiivisesti mukana Suomen rajojen ulkopuolella."
Tieto on liikkuvaa tavaraa. "Itse et saa mitään, jos sinulla ei ole mitään antaa. Täytyy muistaa, että alle yksi prosentti uudesta tiedosta luodaan Suomessa. Kyllä me ollaan vahvasti kansainvälisen vuorovaikutuksen varassa", Leppävuori sanoo.
Tulevaisuudessakin VTT säätää toimintansa määrää, jos esimerkiksi joillakin alueilla palvelujen kysyntä hiljenee.
Oulussa VTT toimii varmalla pohjalla. "Sen tyyppiset asiat, mitä täällä nytkin tehdään, ovat tulevaisuudessakin meidän keskeisiä osaamisalueita, joissa jo nyt ollaan maailman eturivissä", Leppävuori sanoo.
VTT:n rahoitus saattaisi Leppävuoren arvelujen mukaan kasvaa hallituksen budjettikehyksissä hieman.
ICT-alaan saatava
Suomessa tehoa
Oululaisen it-alan kestotähden Nethawkin hallituksen puheenjohtaja Heikki Oukka sanoo, että suomalaisten tieto- ja viestintäalan teknologiayritysten kannattaisi suunnata huomiota tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen.
Kiina-ilmiö ja intia-ilmiö ovat Oukan mukaan väistämättömiä trendejä, joita ei voi Suomesta käsin kammeta olemattomiksi. Intia, Kiina ja Venäjä tarjoavat tuotannolle ja suunnittelullekin edullisia resursseja.
"Aiemmin olin sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada osaajia ulkomailta. Se tarve ei ole vieläkään muuttunut, mutta tämä juttu ei ratkea sillä. Jos kiina-ilmiö tapahtuu, on parempi miettiä, miten voisimme korjata tilannetta niin, että siitä on meille hyötyä", Oukka tuumii.
Suomalaiset osoittaneet
kehityskykynsä
Hänen mukaansa Suomessa on siirryttävä ketjussa askel edemmäs. "Meidän pitää etsiytyä, kouluttautua ja hankkiutua korkean tuottavuuden hommiin."
Suomalainen insinöörityö ei suinkaan ole kilpailukyvytöntä. Kalliimmissakin maissa tehdään suunnittelutyötä, kuten USA:ssa. Tuottavuus tulee tehokkuudesta ja ahkeruudesta sekä siitä, mitä työtä tehdään.
Oukan mukaan suomalaiset ovat osoittaneet aiemminkin kykyä mennä eteenpäin. 80-90-luvuilla oltiin hyviä tietotekniikan perusasioissa. Sillä päästiin eteenpäin, mutta tänä päivänä tarvitaan muuta.
"Uskon, että suomalainen ict-yhteisö pystyy tämän askeleen ottamaan. Kehitys ei tapahdu pelkästään Suomessa, vaan muualla Euroopassa se on monelta osin iskenyt tiukemmin kuin Suomessa. Mutta liikettä tarvitaan", Oukka sanoo.
