Ex-pääministerin ja Sitran tulevan ykkösmiehen Esko Ahon (kesk.) mukaan Suomen pitää löytää uusi vaihde, jos se aikoo selvitä lähivuosinen haasteista ja vastata muun muassa Kiina-ilmiöön.
Pelkkä huipputeknologia ja paljon puhuttu suomalainen osaaminen eivät enää riitä 2010-luvun maailmassa.
"Suomella on neljä tekijää, jotka vievät maatamme eteenpäin. Ne ovat fyysinen, henkinen ja sosiaalinen pääoma sekä järjestelmän muuntumiskyky. Nyt me olemme siirtymässä aikaan, jossa sosiaalinen pääoma ja järjestelmän muuntumiskyky ratkaisevat. Meidän ei kannata uhrata aikaamme voivotteluun Kiina- tai Viro-ilmiön edessä", painotti Aho uusimman kirjansa Sattuma suosii valmistautunutta julkistamistilaisuudessa.
Kirjan on kustantanut Kunnallisalan kehittämissäätiö Polemia-sarjassaan. Säätiö rahoittaa kuntien soveltavaa tutkimusta noin miljoonalla eurolla vuosittain. Säätiö pyytää kirjoittajat sarjaansa, istuvia kansanedustajia se ei huoli kirjoittajiksi.
Aho kertoo eduskuntatyön jälkeen uppoutuneensa lukemaan historiaa ja pohtimaan Suomen selviytymismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Hän painottaa, että Suomi nousi 1990-luvulla informaatioteknologiassa maailman huipulle, koska Suomi sijoitti hyvissä ajoin rahaa ja resursseja alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Ahon mukaan hänen kirjansa nimi Sattuma suosii valmistautunutta kuvaa hyvin Suomen menestystarinaa.
Hän on aivan varma, että samalla mallilla ei tulevaisuudessa selvitä, sillä nyt Suomen kilpailijamaatkin sijoittavat suuria summia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Aho muistelee tulevan työpaikkansa Sitran aikoinaan järjestämää huippuseminaaria, jonka puitteissa seminaarilaiset tutustuivat myös Kiinan ja Venäjän talousjärjestelmiin.
"Olen miettinyt paljon sitä, miksi Kiina on noussut talouskasvussaan maailman kärkijoukkoon ja miten Venäjän kehityksestä ei näytä tulevan oikein mitään Kiinaan verrattuna."
Raja-aitoja
pitää kaataa
Aho kertoo päätyneensä siihen, että teknologisten keksintöjen todelliseen hyödyntämiseen menee aina oma aikansa ennen kuin keksinnöt alkavat tuottaa.
Vertauksen hän löytää vuosisatojen takaa kirjapainotaidosta, jonka merkitys alkoi näkyä eurooppalaisessa tieteessä ja kirjallisuudessa vasta noin 50 vuotta keksinnön jälkeen.
"Informaatioteknologiassakin on alkamassa toinen vaihe, kun vanha talous siirtyy vasta nyt käyttämään uusia sovellutuksia. Siinä on yksi Suomen menestystekijä."
Ahon mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa raja-aidat politiikan, hallinnon, yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä ovat kasvaneet erittäin korkeiksi.
Hän myöntää, että teknologian kehittämisessä yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyö toimii varsin hyvin. Ahon mukaan politiikka ja hallintokin voisivat lisätä yhteistyötään yliopistojen kanssa.
"Yliopistoihin pitäisi saada myös toinen väylä akateemisten näyttöjen rinnalle eli myös käytännön työelämän parista pitäisi päästä yliopistouralle. Sitra voisi olla tässä asiassa kokeilija. Suomalaiset elinkeinoelämän ja hallinnon ihmiset voisivat eläkkeelle päästyään siirtyä jakamaan kokemuksiaan, osaamispääomaansa ja tietojaan yliopistoihin golfin peluun asemesta."
Aho palaa usein Harvardin vuoteensa ja muistelee, kuinka siellä esimerkiksi Valkoisen talon neuvonantaja tuli kertomaan opiskelijoille työstään.
Suomi lyö laimin
perusopetusta
Ahon mielestä Suomi on pahasti laiminlyönyt lasten ja nuorten perusopetuksesta ja sen resursseista huolehtimisen.
"Kaikissa asioissa mietitään viimeisen päälle, mihin meillä on varaa ja mihin ei. Aikuiskoulutuksessa resursseja näyttäisi olevan aivan toisella mitalla. Perusopetus on sosiaalisen pääoman kartuttamisen väline ja siellä luodaan pohja niille taidoille, joita työelämässä sitten tarvitaan. Siellä ei ole aina kysymys pelkästään rahasta, vaan myös siitä, miten vanhemmat osallistuvat koulun työhön."
Ahon mukaan elinkeinoelämän raha on tervetullutta myös perusopetukseen, kunhan se on järkevällä tavalla järjestetty. "Hyödyt tosin tulevat vasta 10 - 15 vuoden kuluttua. Se on pitkäjänteistä puuhaa. 'Sattuma suosii valmistautunutta'. Sosiaalinen pääoma on iso menetystekijä 10 - 15 vuoden kuluttua."