Sähköisen, valtakunnallisesti yhdenmukainen potilaskertomus ja terveydenhuollon puhelinpalveluiden kehittäminen neuvonnan suuntaan ovat hoitotakuun toteutumiselle tärkeitä asioita. Näin todettiin Lappeenrannassa käynnissä olevassa kansallisessa telelääketieteen seminaarissa.
Tapahtuman järjestäjä, Suomen telelääketieteen seura vietti samalla kymmenvuotissyntymäpäiviään.
Kansallisen terveysprojektissa on asetettu kunnianhimoinen tavoite valtakunnallisesta, yhdenmukaisesta sähköisestä kertomuksesta vuoden 2007 loppuun mennessä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Kauko Hartikainen sanoo, että projektin aikataulu on kireä, mutta kansallinen määritystyö on edennyt todella nopeasti.
"Käytännöt kuitenkin muuttuvat hitaasti, ja perinteiset järjestelmät ja toimintatavat elävät vielä pitkään. Vuodesta 2008 siis ole odotettavissa suurta läpimuroa yhdenmukaiselle kansalliselle sähköiselle kertomukselle. Tuolloin kuitenkin on olemassa yhdenmukainen maaperä, joka mahdollistaa yhdenmukaisen kansallisen kertomuksen joka leviää pikku hiljaa kaikkialla käyttöön", Hartikainen painottaa.
Sähköisen kertomuksen pelisääntöjä on pyritty sopimaan kansallisen terveyshankkeen sähköisen kertomuksen kuudessa osahankkeessa: sähköisen kertomuksen ydintietomääritykset, kansalliset luokitukset, yhteisesti sovittu tekninen toteutus, tietoturvan ja tietosuojan periaatteet, valtakunnallinen raportointi, tilastointi ja päätöksenteko sekä valtakunnallinen aluearkkitehtuuriratkaisu.
Valtakunnallisen aluearkkitehtuurin avulla pyritään yhdenmukaistamaan alueellisia ratkaisuja. Hartikaisen mukaan arkistoinnissa voitaisiin harkita jopa kansallista ratkaisua, joka voitaisiin hyväksyä viralliseksi tallennusmediaksi, jolloin pääsisimme eroon paperipohjaisesta arkistointivelvoitteesta.
Suurin osa terveyskeskuspuheluista ajanvarauksia
Tutkija Matti Vähäkuopuksen mukaan terveydenhuollon puhelinpalveluiden kehittämisessä tulisi neuvonta nostaa etusijalle. Nyt pääosa puheluista keskittyy ajanvaraukseen. Soittajille annetaan aikoja niin kauan kuin niitä riittää, ja vasta sen jälkeen alkaa puhelinneuvonta lisääntyä. Vähäkuopus on selvittänyt asiaa Oulun seudun yhteyskeskushankkeelle. Lopulliset tutkimustulokset neuvonnan nykytilasta valmistuvat tämän kevään aikana. Tutkimus on tarkoitus toistaa sen jälkeen, kun yhteyskeskuksen toiminta on saatu käyntiin.
"Perusterveydenhuollon haastavin ongelma on turvata hoitotakuun edellyttämä välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen. Perinteinen ajanvaraus- ja neuvontapalvelu on kuitenkin liian ruuhkainen. Kiireisinä päivinä soittoyrityksistä vain neljännekseen voidaan vastata. Vastatuista puheluista kolme neljäsosaa on ajanvarauksia", sanoo.
Vähäkuopuksen mukaan lääkäreiden nykyisistä puhelinkontakteista olisi hoidettavissa puhelinneuvontana lähes puolet sillä edellytyksellä, että potilastiedot ovat saatavilla.