Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tek­no­lo­gia-alat tar­vit­se­vat osaajia – sat­sauk­sia tar­vi­taan nyt eri­tyi­ses­ti tyt­töi­hin

Ruotsissa nuorten naisten tämän päivän ykköshaaveammatti on sikäläisten selvitysten mukaan insinööri, eli siellä on tehty jotain taas oikein. Suomessa ja omalla alueellamme on onneksi myös alettu asian suhteen toimenpiteisiin yhdessä koulujen ja yritysten kanssa.

Ruotsissa nuorten naisten tämän päivän ykköshaaveammatti on sikäläisten selvitysten mukaan insinööri, eli siellä on tehty jotain taas oikein.

Suomessa ja omalla alueellamme on onneksi myös alettu asian suhteen toimenpiteisiin yhdessä koulujen ja yritysten kanssa.

Teknologia-alat tarvitsevat paljon osaajia – miehiä ja naisia. Satsauksia tarvitaan nyt erityisesti tyttöihin, koska vain noin 20 prosenttia teknologia-alalla työskentelevistä on tällä hetkellä Suomessa naisia.

Koulujen, ammattikoulujen ja korkeakoulujen ja yritysten yhteistoimilla on saatu Oulussa tuloksia esimerkiksi lukiolaisten LUMA-aineiden suosion kasvuun.

Tietysti on hyvä panostaa myös kieliin, liiketoimintaosaamiseen, yrittäjyyteen ja myyntiin, mutta esimerkiksi pitkä matematiikka avaa ovia teknisten alojen opiskeluihin.

Iloksi voi todeta, että monet tahot tekevät asian eteen töitä, kuten Oulun ammattikorkeakoulun Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -hanke, BusinessOulu, alueen oppilaitokset sekä kunnat.

Myös uudenlaiset koulutusmallit voivat edistää luottamusta omiin kykyihin ja pärjäämisessä esimerkiksi työelämässäkin tärkeässä tiimityössä. Oulun ammattikorkeakoulun Oulu Game LAB on esimerkki uudenlaisesta koulutusmallista.

Game LAB vastaa pelialan osaajahaasteisiin ja siellä ideoidaan ja kehitetään pelejä valmiiksi tuotteiksi ja tuloksena pelialan yritykset saavat uusia osaajia ja osa opiskelijoista perustavat jopa startuppeja. LAB-oppimismallia käytetään ammatillisessa oppimisessa myös muihin toimialoihin keskittyvissä LABeissä.

Alkuvuoden aikana Oulun kauppakamari teki sidosryhmien ja yritysten kanssa ict-osaajatarveselvityksen. Selvityksen mukaan Oulun seudulla rekrytoitiin vuonna 2017 noin 1 100 henkeä ict-alalle. Vuoden 2018 määräarvio on sama.

Yritysten näkemysten pohjalta vuosien 2019–2020 kuluessa Oulun seudulla tehdään arviolta yhteensä noin 1 800 rekrytointia.

Selvityksen tavoiteasetannassa vuodelle 2030 nähtiin keskeisenä tavoitteena maailmanluokan radiotekniikan ylläpitäminen sekä digitalisaation levittäminen muille toimialoille.

"Satsauksia tarvitaan nyt erityisesti tyttöihin, koska vain noin 20 prosenttia teknologia-alalla työskentelevistä on tällä hetkellä Suomessa naisia."

BusinessOulun analyysin mukaan Oulu on maailman nopein ict-tuotekehityskaupunki ja radioteknologia otti Oulussa merkittävimmät harppauksensa ja oululainen osaaminen katkaisi langat luureista. Nyt noin 60 prosenttia koko maailman langattomasta tietoliikenteestä välittyy täällä kehitetyllä teknologialla. Vastaavaa osaamista ja ketteryyttä on vaikea löytää muualta maailmasta.

Digitalisaation hyödyntäminen muille aloille, esimerkiksi finanssialalle, on tarkoittanut valtavaa satsausta uusien asiakaspalveluiden ja sovellusten kehittämiseen. Alan yritykset ovat kasvattaneet Ouluun jo useiden satojen tuotekehittäjien kokonaisuuden.

Muita digitalisaation hyödyntäjiä lähitulevaisuudessa ovat liikenne, terveyssektori ja myös perinteinen teollisuus. Oulussa on erinomainen mahdollisuus tehdä poikkitieteellistä tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoimintaa paikallisten yritysten kanssa kohti digitalisoitumista ja 5G:n myötä mahdollistuvaa massiivisesti kasvavaa liiketoimintaa erilaisten laitteiden välisen kommunikaation yleistyessä.

Menestystekijänä voidaan pitää myös sitä, että olemme alueena sopivan pieni ja tunnemme toisemme, mutta sopivan suuri, että asioita saadaan myös oikeasti tehtyä.

Esa Pellikainen

Tietoteollisuusvaliokunnan sihteeri

Oulun kauppakamari

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.