Maan, meren ja perinteiden kaipuu elää vahvasti oulunsalolaisten sydämissä. Kunta ylpeilee mielellään menestyneillä teknologiayrityksillä, jotka etenkin Lentokentäntien varrella muistuttavat hulppeilla rakennuksillaan tärkeästä, mutta hyvin lyhyestä osuudesta kunnan 120-vuotisessa historiassa.
Oulunsalon yritysrekisteri pullistelee kansainvälisiä teknologiayrityksiä ja maan toiseksi vilkkain lentoasema vie maailmalle oulunsalolaisten työn tuloksia ja tuo vaurautta ja kansainvälisyyttä.
Lentokentäntien lasipalatseista on kuitenkin lyhyt matka nuotanvetäjien aikaan. Moni oulunsalolainen arvostaa kunnan vaiheissa IT-bisnestä paljon kauemmin vaikuttaneita tekijöitä: avaraa luontoa, anteliasta maata ja merta ja vahvaa kotiseutuhenkeä. Voimakas väestönkasvu ja yhteiskunnan mullistukset otetaan vastaan isommin nurisematta, mutta oulunsalolainen identiteetti nojaa nimenomaan omaleimaiseen elinympäristöön ja historiaan.
"Ihmisiin pitää juurruttaa kotiseutuhenkisyyttä, varsinkin muualta tuleville", painottaa Kerttu Kivirinta. Syntyperäisenä oulunsalolaisena Keskipiirissä asuva Kivirinta on nähnyt kunnassa tapahtuneet muutokset ja kaikki muutokset eivät ole myönteisiä.
"Ennen luonnossa oli avaruutta. Nyt kaikki on pusikoitunut ja vain rannat ovat avoimina."
Hän toivoo kestävämpää kehitystä, että kiihkeän rakentamisen melskeissä säilytettäisiin Oulunsalolle ennen tyypillinen väljyys.
Oulunsalolaisuus on muuttunut voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena. Tiettömien taipaleiden takana Koivukarissa 64 vuotta sitten syntynyt Kivirinta muistelee, että ennen vanhaan laajan kunnan eri kulmilla elettiin melkoisen eristyneinä toisista kyläkulmista.
Se aiheutti tiettyä jakautumista ihmisten välille, mutta loi myös turvallisuutta. Myös työntekoa opittiin arvostamaan.
Nyt oulunsalolaisuus ei juuri ilmene muualla kuin kunnan johtohenkilöiden ainaisessa kinastelussa kempeleläisten kanssa, Kivirinta huomauttaa.
Kaupunki ja
meri lähellä
Kulttuurisihteeri Kylli Marttila on asunut Oulunsalossa lähes 30 vuotta. Marttila ihailee oulunsalolaisten vahvaa kotiseutuhenkisyyttä, mikä näkyy aktiivisena osallistumisena ja talkoohenkenä erilaisissa tapahtumissa. Hänen mielestään kuntaan on helppo tulla ja päästä mukaan arkeen ja juhlaan. Yhteisöllisyys elää lapsirikkaassa kunnassa.
"Etenkin lasten kautta ihmiset löytävät toisensa ja tulevat tutuiksi."
"Oulunsalon sijainti on hyvä. Kaupunki ja meri ovat tärkeitä elementtejä ja ne ovat lähellä. Myös lentokentän läheisyys on hyvä, vaikka se lisää liikennettä", Marttila pohtii.
Marttila on huolissaan, että taloudelliset arvot määräävät liiaksi kehityksen suuntaa.
"Olen rahavaltaa vastaan ja olen huolissani, että pehmeät arvot ja ihminen unohdetaan." Samalla hän kehuu, miten sulassa sovussa Oulunsalon keskustaan mahtuu satoja vuosia historiaa alkaen kirkon ja kotiseutumuseon luota jatkuen kohti lentoasemaa.
"Yrittäjyys on osa Oulunsaloa, siitä on hyvä esimerkki kunnan oma kehitysyhtiö. Toivoisin kuntaan myös enemmän pieniä yrityksiä."
Yhteisöllisyys aktiivisten ihmisten varassa
Maatalous on kutistunut vähiin. 1950-luvun lopussa yli hehtaarin suuruisia tiloja oli 340. Nyt pientiloja ei enää ole. Yli kolmen hehtaarin tiloja on 46. Lehmäluku on pudonnut 979:stä 150:een. Maatalousväestön osuus on romahtanut 18:sta kahteen prosenttiin.
Maanviljelijä Tuomas Lääkkökin on joutumassa elinkeinonsa kanssa ahtaalle. Pitkäkankaan ja Karhuojan asuinalueet ovat saartamassa Lääkköjen useiden sukupolvien ajan hoitamaa tilaa. Uusin kaava jättää 25 lehmän maitotilan mottiin, Lääkkö suree.
"Tarkoitus on jatkaa niin kauan kuin mahdollista", Lääkkö sanoo, mutta arvelee, että 20 vuoden kuluttua karjanpito on loppunut.
Muuttoliike tuo uusia naapureita ja Lääkkö kertoo, miten mukava on metsässä kohdata uppo-outo ihminen, jonka kanssa on kuitenkin helppo ryhtyä juttusille. Perinteisen kyläyhteisöllisyyden tilalle on tullut aktiivi-ihmisten keskinäinen yhteenkuuluvuus, mikä syntyy yhteisten harrastusten kautta.
"Jos on aktiivinen esimerkiksi urheiluharrastuksissa, varmasti pääsee tutuksi. Mutta meitä on niin monenlaisia", Lääkkö toteaa.
Lääkkö pitää Oulunsalon kulttuuritarjontaa sopivana, jos on kiinnostunut esimerkiksi Oulunsalo Soi -tyyppisestä kulttuurista. "Ja Oulusta saa lisää kulttuuria, jos täältä ei löydy."
Työpaikka vaihtui teknologiasta kirkkoon
Santaniemessä asuva Matti Santaniemi on omakohtaisesti kokenut Oulunsalon viime vuosien kehityksen. Teknologia-alan syöksy vei työpaikan JOTilla työskenneeltä Santaniemeltä. Uusi ammatti löytyi perinteisemmästä paikasta: Santaniemi on ollut pari kuukautta kirkon suntion apulaisena, kun Oulunsalon kirkkoa on remontoitu.
Kirkon vieressä kotitilallaan ikänsä asunut 42-vuotias Santaniemi ei ole hinkunut muualle. "Täältä on löytynyt kaikki, mitä tarvitsen ja onhan tuo kaupunki tuossa vieressä, jos täältä ei jotain saa", Santaniemi sanoo.
Hän pitää Oulunsaloa hyvänä paikkana, vaikka ei omakohtaista vertailutietoa muihin paikkoihin ole saanutkaan. Santaniemi on huomannut, että kuntaan on tullut erityisen paljon koulutettua väkeä, kuten lääkäreitä.
Santaniemi uskoo, että Oulunsalolla on hyvät edellytykset säilyä itsenäisenä kuntana seuraavatkin 120 vuotta, jos talousasiat eivät mene aivan mullin mallin.
"En usko, että on tarvetta kuntaliitoksiin, mutta ne ovat poliittisia päätöksiä, joihin en ota kantaa."