Tek­ni­sen työn ai­neen­opet­ta­jia voisi kou­lut­taa myös Oulussa

Pätevistä teknisen työn aineenopettajista on huutava pula. Tällä hetkellä teknisen työn aineenopettajakoulutusta on ainoastaan Raumalla. Koulutuspaikkoja voisi lisätä ja aineenopettajia kouluttaa Oulun yliopistossa, esittää lauantaina vuoden teknisen työn opettajaksi valittu Oulun yliopiston teknologiankasvatuksen lehtori Matti Lindh.

Linnunpönttöjä ja pienoismalleja tehdään yhä peruskoulun teknisen työn tunneilla. Vuoden teknisen työn opettaja Matti Lindh on tuttu kasvattaja Oulun normaalikoulun ala-asteen käyneille oppilaille.
Linnunpönttöjä ja pienoismalleja tehdään yhä peruskoulun teknisen työn tunneilla. Vuoden teknisen työn opettaja Matti Lindh on tuttu kasvattaja Oulun normaalikoulun ala-asteen käyneille oppilaille.
Kuva: Maikkola Tapio

Pätevistä teknisen työn aineenopettajista on huutava pula. Tällä hetkellä teknisen työn aineenopettajakoulutusta on ainoastaan Raumalla. Koulutuspaikkoja voisi lisätä ja aineenopettajia kouluttaa Oulun yliopistossa, esittää lauantaina vuoden teknisen työn opettajaksi valittu Oulun yliopiston teknologiankasvatuksen lehtori Matti Lindh.

"Oulun yliopistossa on teknisen työn luokanopettajan koulutusta. Meillä olisi resursseja ja kokemusta kouluttaa myös tulevia teknisen työn aineenopettajia", Lindh ehdottaa.

Viikonvaihteessa Oulussa käsityöopetuksen syyspäivillä vuoden teknisen työn opettajaksi valittu Lindh työskentelee Oulun yliopistossa teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen koordinaattorina, opettajana ja ohjaajana.

Vastaavasti vuoden tekstiilityön opettajaksi valittiin tekstiilityön lehtori Marika Kerola Oulusta. Kerola opettaa tekstiilityötä Myllytullissa ja Oulun kansainvälisessä koulussa.

Lindh on alusta asti ollut mukana kehittämässä Oulun omaa mallia teknologiakasvatuksesta. Koska Oulu on teknologia kaupunki, piti sen yliopiston hallituksen mukaan jollakin tavalla näkyä myös opettajankoulutuksessa. Sanat muuttuivat teoiksi ja Oulun yliopistoon perustettiin teknologia panoitteinen luokanopettajakoulutus 1996.

"En yksin ole yliopistossamme kehittämässä teknologiakasvatusta. Erityisen kiitokseni haluan osoittaa yliopistomme rehtorille Lauri Lajuselle ja tiedekuntamme hallintopäällikölle Mikko Isohannille", Lindh kiittelee aloitteentekijöitä.

Teknologiakasvatuksen keskeisimmät oppiaineet ovat tekninen työ sekä matemaattis-luonnontieteelliset aineet, erityisesti fysiikka. Teknologiakasvatuksen tarkoitus ei Lindhin mukaan suinkaan ole kouluttaa ja kasvattaa lapsista pikku-insinöörejä.

"Tärkeintä on ymmärtää, miten ihmisen tekemä maailma toimii. Luovuus ja itse keksiminen on tullut hiostavien harjoitusten, laudan pätkän sileäksi höyläämisen tilalle", Lindh kiteyttää.

Eettinen ydin teknologiakasvatuksessa on tasa-arvo, joka toteutuu Lindhin mukaan niin koulutuksessa kuin oppilasryhmissä. "Ei ole olemassa miesten hommia. Teknologiakasvatus on tasan samanlaista sekä pojille että tytöille", Lindh huomauttaa.

Musta tuntuu ja ihan hyvä -tyypit sotivat Lindhin ajatusmaailmaa vastaan.

"Koulun täytyy kasvattaa ihmisiä, jotka pystyvät vaikuttamaan elinympäristömme teknologiseen todellisuuteen. Teknologiakasvatuksen periaate on kasvattaa nuoria, jotka pystyvät perustelemaan koska-sanalla tekemisiään."

Nuorten suosimat television tuunaus- ja nikkarointisarjat saavat Lindhiltä kiitosta. Kierrättäminen on myös koulujen teknologiakasvatuksen keskeinen idea.

"Puretaan printterit ja tietokoneet ja otetaan talteen ne osat, joita voidaan käyttää uudestaan. Kuningasajatus on, ettei kaikkea tarvitse ostaa."

Myös Oulussa käsityöopetuksen syyspäiville kokoontuneet 250 opettajaa kokosivat lauantain työpajasessiossa kierrätysmateriaalista muun muassa sähkömoottorilla käveleviä laitteita.

Vaikka Lindhin työsarka ja tutkimuskohde on teknologiakasvatus, hän harrastaa intohimoisesti työtä käsillä. Viime kesänä Lindh suunnittelin ja hitsasin teräksestä perheen kesämökille laiturin.

"Jos haluat tietää, miten laitteet toimivat, rakenna ne itse", Lindhin siteeraa tunnettua mainostekstiä.

Ilmoita asiavirheestä