Oululaiset pääsevät kurkistamaan sisään peruskorjattuun kaupunginteatterinsa ihmeisiin elokuun alussa, kun lippupiste avaa ovensa kesälomien päättyessä 4.8.
Silloin on veronmaksajilla ensimmäisen kerran mahdollisuus käydä sisäpuolelta omin silmin toteamassa, mitä kaikkea muuta 21 miljoonalla eurolla on saatu kuin poistettua homeet, sädesienet ja asbestit sekä rakennettua kokonainen uusi laajennusosa meren puolelle ja pömpeleitä katolle.
Talon oma väki testailee parhaillaan kuulua kallista ilmanvaihtoa, joka joutuu ensimmäiseen kovaan testiin etelänpuoleisen toimistoseinustan suurten ikkunoiden puolella.
Kansanjuhla
luvassa
Päivälleen kuukausi lippupisteen avauksesta teatteriin pääsee tutustumaan todella perusteellisesti, kun avajaisia vietetään Oulun päivien aikaan 4.-5.9.
"Vihkiäiset ovat yhteinen juhla kaikkien kaupunkilaisten kanssa", tiivistää teatterinjohtaja Anu Saari viestin avajaisten kansanjuhlaluonteesta. Jopa perinteiset lavatanssit ovat luvassa lauantain syysyön pimeyteen.
Suuri näyttämö
otetaan haltuun
Anu Saaren mukaan tekniikkaa harjoitellaan ottamalla yksi näyttämö haltuun, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki syyskauden kolme ensi-iltaa keskittyvät suurelle näyttämölle.
Teatteriin on tullut niin paljon uutta ja erilaista tekniikkaa, että vaikka koulutusta on tehty jatkuvasti, teknistä päällikköä Ari Törmää pelottaa. Näin hän tunnusti keskiviikkona ja jatkoi, että tämä ja ensi vuosi menevät teknisellä henkilökunnalla opiskellen. Tekniikan laadun hän määritteli sanomalla: "Ykköstekniikkaa, vaikka koko Suomeen vertaisi!"
Käyttökoneisto-ohjelmisto on sama kuin laivatekniikassa.
Riskotec Oylla, joka tästä puolesta vastaa, on runsaasti kokemuksia nimenomaan risteilyaluksista.
Kieltolaput
koristavat
Tällä hetkellä koko rakennus on koristeltu erilaisin lappusin.
"Käytä kenkäsuojia" -lappu varjelee suuren näyttämän lämpiön kokolattiamattoa, joka on tehty vanhan kineettisesti raidallisen maton näköiseksi. "Aikanaan matto oli suuren kummastuksen aihe", muistelee arkkitehti Sampo Valjus tässä rakennuksen hahmon kannalta tärkeimpänä pitämässään tilassa.
"Ei saa käyttää", lukee hienossa naistenvessassa. "Ei saa istua", lukee suuren näyttämön katsomon tuolirivistön päässä.
Mitään kieltoa ei kuitenkaan näy pienessä mutta yleisön kannalta oleellisessa uudistuksessa: vihdoin 32 vuoden jälkeen, suuren näyttämön katsomon seinänvieriin on saatu kaiteet!
"Käsijohde!" kutsuu kaidetta ammattitermein arkkitehti Valjus.
Talo valmiina kongresseillekin
Talo on tekniikkoineen valmis myös kongresseihin. Teknisen päällikön Ari Törmän mukaan nimenomaan kiinteät valmiudet ovat olemassa mutta laitehankinnat on jätetty myöhempiin aikoihin.
Teatterinjohtaja Anu Saaren mukaan kongressikäyttökään ei häiritse teatterin toimintaa toisin kuin monissa teattereissa on aiemmin jouduttu havaitsemaan.
Saaren mukaan niin kongressit kuin teatterin omakin toiminta suunnitellaan kahden vuoden ennakkoaikataululla, joten häiriöt voidaan välttää.
Saaren mukaan joudutaan siirtymään nettobudjettiin, koska nykyisellä henkilökunnalla ei pystytä pitämään väkeä kesällä kongresseja varten töissä.
Kaksi oopperaa avajaisiksi
Varsinaiset esitykset suurella näyttämöllä käynnistyvät vasta syyskuun lopussa, kun ensi-iltaan tulee 24.9. Giuseppe Verdin Naamiohuvit, jota seuraa 15.10. teatterioopperaksi nimetty Nikolai Gogolin Reviisori, säveltäjänään Kaj Chydenius.Joni Skiftesvikin tilausnäytelmä Nikkelikukka saa kantaesityksensä 19.11.
Pienelle näyttämölle ja lastenkamariin, jolle ollaan keksimässä uutta nimeä, siirtyy esityksiä evakkoreissulta: Teemun pukuleikki, Kuunteleva taivas, Americako, Mobile Horror ja Sihteeriköt siirtyvät varmasti ja Valmentajakin, jos sille löytyy talosta paikka.
Vierailujakin on luvassa. Eräs niistä on Sytkyt-teatterin tekemä lasten versio Naamiohuveista, jota on suunniteltu esitettävän lapsille samaan aikaan kun vanhemmat kuuntelevat ja katsovat Leena Salosen ohjaamaa italiankielistä mutta tekstitettyä alkuperäisversiota.
Salosen ohjaaman oopperan musiikin johtavat kaupunginorkesterin kapellimestari Arvo Volmer ja Juri Alperten Estonia-teatterista. Jorma Uotinen tekee koreografian ja jopa esiintyykin lavalla.
"Ei se kuulostanut yhtään pöllömmältä. Laulajia siellä ei kyllä ollut, mutta orkesteri kuului", esitti Salonen mielipiteensä paitsi orkesterimontun testauksesta myös akustiikasta yleensä.
Järjestyksessä toisessa oopperassa eli Yrjö Juhani Renvallin ohjaamassa Reviisorissa bändi ei ole orkesterimontussa. Läpilaulettuun parituntiseen Ari Numminen tekee koreografian, jossa hän lupailee erityisesti kansan osuuteen isoja asioita.
Renvallin mielestä reviisorit ovatkin jälleen keskuudessamme, ainakin EU:n virkamiesten kautta, jotka voisivat Oulussa kieltää direktiiveillään niin tervan kuin lohenkin.
Reviisorin ensi-illan jälkeisenä päivänä 16.10. suurella näyttämöllä vietetään sen säveltäjä Kaj Chydeniuksen 65-vuotispäivää pitämällä juhlakonsertti.
Myöhästynyt
tekniikka lykkäsi
Myöhästynyt tekniikka lykkäsi avajaisnäytelmäksi tarkoitetun Joni Skiftesvikin sodan alle ajoittuvan petsamolaisnäytelmän vasta marraskuulle.
Kurt Nuotio ohjaa näytelmän oulunseutulaisesta Elsasta, joka muutti perheineen siirtolaiseksi Jäämeren Klondykeen.
Tarina muistuttaa paljon kirjailijan oman isoäidin tarinaa. Skiftesvik kertoi löytäneensä maakunta-arkistosta 1940-luvulla Kalevassa julkaistun isoäitinsä haastattelun. Siinä tämä Oulun seudulle palattuaan kertoi, miten hänet oli evakuoitu Petsamosta ja sodan jaloista Narvikiin, jossa sitten käytiinkin isommat taistelut kuin Petsamossa.