Oulun seudun imetystukiyhdistys järjesti yhteistyössä Imetyksen tuki ry:n kanssa perustietokurssin imettämisestä Oulussa. Tavoitteena on tarjota tietoa imetyksen eri vaiheista ja saada lisää aktiivisuutta imetysryhmiin.
"Oulussa järjestettiin Maailman terveysjärjestön vastaavanlainen imetyskurssi vuosina 2000 ja 2003. Kurssit olivat suosittuja, ja nyt Imetyksen tuki ry:llä oli tarjota vastaavaa. Tälle tuntui olevan tarvetta. Tavoitteenamme on saada imetystukiryhmän toimintaan uusia aktiivisia ihmisiä", kurssin järjestelyistä vastaavat Sonja Haverinen ja Krista Karjalainen kertovat. Järjestelyissä mukana on myös Saara Leppälä.
Järjestäjät toivovat tukitoimintaan uusia ihmisiä, sillä se mahdollistaisi kurssien järjestämisen useammin.
Kurssilla käsitellään perustietoja imettämisestä. Aiheina ovat esimerkiksi oikea imemisote ja merkit, joista tietää vauvan saavan tarpeeksi maitoa. Haasteellisia imetystilanteitakaan ei unohdeta.
"Käytännön keinot imetyksessä saattavat puuttua etenkin ongelmatilanteissa. Vaikka imetys on luonnollinen asia, ei se silti välttämättä ole helppoa. Kyseessä on tekniikkalaji, jota pitää välillä vähän opetella."
Koulutuksen pääpaino on teemalla miten imetetään, ei miksi. Haverinen ja Karjalainen kertovat, että useilla äideillä olisi suuri halu imettää, mutta pulmat saattavat estää tai niiden vuoksi imetys saattaa loppua aiemmin kuin äiti olisi halunnut.
"Aika usein tiedon ja tuen saaminen auttaa ongelmien yli. Olemme valmiita antamaan osaamisemme rajoissa apua äideille, jotka sitä pyytävät."
He toivovat, että äidit voivat tehdä ratkaisun imettämisestä oikeaan tietoon ja tukeen perustuen.
Imetyksen tuki ry:n kurssisuunnittelija Leena Pikkumäki keskittyi koulutuksessaan yli kolmikuukautisen vauvan imettämiseen.
"En pyri puhumaan mistään normeista, että äitien pitäisi imettää juuri tietyllä tavalla. Pyrimme sen sijaan miettimään erilaisia ratkaisuja, joista voi valita itselleen sopivimman."
Pikkumäki on tyytyväinen odottavien äitien hyvään imetyshaluun ja siihen, että tietoa imetyksen eduista jaetaan esimerkiksi neuvoloissa. Hän kuitenkin kritisoi puuttuvaa imetyksen hoitoketjua.
"Alussa uudella imettäjällä voivat olla keinot vähissä, jos kaikki ei suju heti hyvin. Liian usein neuvot ovat äkkinäisiä kehotuksia, että kokeilepa antaa pullomaitoa."
Neuvoloihin voi olla vaikea saada yhteyttä akuutissa kriisissä, ja vain kolmanneksella terveydenhoitajista on imetyskoulutus.
Imetysryhmistä löytää tukea äideistä, jotka ovat painineet samojen pulmien kanssa ja löytäneet ratkaisun.
"Nykyisin imetyspulmista tiedetään ja niihin osataan hakea ratkaisua. Monet äidit innostuvat imettämisestä, kun huomaavat, että ongelmia voidaan parantaa."
Pikkumäki naurahtaa, että imettäminen on kuin polkupyörällä ajamista. Alussa voi olla hankalaa, mutta ajan myötä se alkaa sujua.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä puolivuotiaaksi asti ja imettämisen jatkamista muun ravinnon lisänä kaksivuotiaaksi. Suomessa vastaavat suositukset ovat puoli vuotta ja vuosi.
"Me emme anna mitään muita suositusaikoja kuin sen, että äiti imettää niin kauan kuin itse haluaa ja on tyytyväinen", Pikkumäki muistuttaa.
Tietoa tukiyhdistyksestä saa osoitteesta http://www.geocities.com/oulun_seudun_imetystukiyhdistys/.
