Sisäasiainministeriössä valmistellaan niin sanottua putkalakia, jonka tarkoituksena on säätää poliisin tiloissa säilytettävien pidätettyjen ja kiinniotettujen henkilöitten oikeuksista ja velvollisuuksista. Tuleva laki on sisäasiainministeri Kari Rajamäen toukokuussa hyväksymien linjausten mukainen ja siihen on tarkoitus sisällyttää kiinniotettujen teknistä etävalvontaa koskevat periaatteet.
Uudella lailla halutaan varmistaa kiinniotetun turvallisuus, ennen muuta sairauskohtausten ja onnettomuuksien varalta. Erityistä huomiota kiinnitetään päihtyneisiin, jotka harvaan asutuilla seuduilla saattavat joutua olemaan putkassa ilman valvontaa poliisipartion lähdettyä hälytystehtäviin.
Oulun läänissä säilöön otettu saattaa jäädä yksin neljällä poliisiasemalla. Lapin läänissä tällaisia asemia on kymmenen.
Poliisit kiittelevät lakia
Uuden lain myötä putkia voidaan valvoa käyttäen esimerkiksi kameroita, kuuntelulaitteita ja vapautensa menettäneitten elintoimintoja tarkkailevia koneita. Valvonta olisi järjestettävä siten, että hätätapauksen sattuessa apu on lähellä.
Säilöön otettujen kohtelussa on tähän asti noudatettu ministeriön antamia ohjeita sekä päihtyneitten käsittelystä annettua lakia. Säännöissä on todettu, että säilöön otetun tulee voida saada yhteys valvovaan henkilöön. Valvovan henkilön sijaintipaikasta tai avun saannin nopeudesta ei ole kuitenkaan ollut tarkkoja ohjeita.
Oulun läänin poliisiosaston ylikomisario Esko Kesti pitää etävalvontakäytännön vahvistamista lainsäädännöllä tervetulleena.
"Käytännön poliisityötä tekevät ovat nähneet etävalvonnan hyvänä asiana, koska se vapauttaa resursseja kenttätyöhön. Nykyaikaisella tekniikalla säilöön otettujen turvallisuus on pystytty varmistamaan vähintään yhtä hyvin kuin henkilövalvonnalla."
Oulun läänissä etävalvontaa on kehitetty kokeiluna jo melko pitkälle ja kokemukset ovat hyviä. Tällä hetkellä muun muassa Pudasjärvellä säilöön otettuja valvotaan Oulusta käsin. Etävalvonnan ulottaminen yhä laajemmalle on jo suunnitteilla.
Myös Lapin lääninpoliisijohtaja Pentti Saira kiittelee etävalvontakäytännön vahvistamista lailla.
"Pidän lakia lähtökohtaisesti hyvänä, sillä tietojeni mukaan etävalvontaan käytetty tekniikka on tarpeeksi turvallista. Odotamme kuitenkin lain voimaantuloa, ennen kuin ryhdymme toimenpiteisiin. Ehdottomasti olisi kuitenkin parempi, että harvaan asutuillakin alueilla voisi olla ihmissilmä ja -käsi lähellä."
Lapissa ei toistaiseksi käytetä etävalvontaa. Säilöön otetut on pyritty kuljettamaan vartioiduille asemille. Hätätapaukset on hoidettu ylitöinä.
Teknisten valvontayhteyksien rakentaminen olisi Sairan mukaan työn kannalta helpotus, mutta melko tyyristä. Laitteet tulisivat maksamaan 80 000 - 100 000 euroa.
"Missään nimessä meillä ei ole mahdollisuutta sijoittaa sataa tuhatta euroa vuosittain valvovan henkilökunnan palkkaamiseen. Siinä mielessä laitteistoon sijoittaminen yhden kerran on edullisempaa", hän toteaa.
Laki vaatii yhteistyötä
Harvaan asutuilla alueilta laki edellyttäisi tiivistä yhteistyötä, sillä henkilöstöä on vähän ja välimatkat ovat pitkiä. Sisäasiainministeriön ehdotuksen mukaan etävalvontakeskus voisi tarpeen tullen hälyttää apuun pelastuksen tai terveydenhuollon ammattilaisen tai rajavartiolaitoksen henkilöstön.
"Olemme tehneet yhteistyötä näitten tahojen kanssa ennenkin. Apua on tähän asti pyydetty lähinnä pelastustoimen henkilökunnalta. Uuden lain myötä täytyy tehdä sopimuksia toimintatavoista", Esko Kesti sanoo.
Päihtyneiden käsittelystä annetun lain mukaan päihtymyksen vuoksi kiinni otettu tulisi toimittaa ensisijaisesti kunnalliselle selviämisasemalle, jossa hän voisi saada myös terveydenhuollon asiantuntija-apua.
Oulun ja Lapin lääneissä tällaisia asemia ei ole, ja päihtyneitä säilytetään edelleen poliisin tiloissa. Kestin mukaan selviämisasemille ja lisääntyvälle yhteistyölle olisi tarvetta.
"Näen, että tämmöinen betonibunkkeri ei ole juopuneelle ihmisenä paras mahdollinen paikka . Lisäksi tämä työllistää poliisia mahdottomasti tiettyinä ajankohtina", hän toteaa.