Tietoliikennealan eri toimijat lähentyvät toisiaan tekniikan tasolla. "Siellä puolen yhdentyminen on ihan todellista", sanoo tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiCom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento. Hän puhui keskiviikkona Oulussa Oulun kauppakamarin tietoteollisuusvaliokunnan tilaisuudessa.
"Nyt ollaan jonkunlaisessa hässäkässä. Kokonaisuus on ameeba, se liikkuu. Enää ei puhuta arvoketjuista vaan arvoverkoista", Svento kuvailee.
Konvergenssista eli lähentymisestä on puhuttu 15-20 vuotta ja aina se on ollut nurkan takana. Jokin aika sitten näyttikin siltä, että se tapahtuu. Yritykset alkoivat katsoa aitojen yli siinä luulossa, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Teleoperaattorit alkoivat ajatella, että sisällöntuotantoonkin voisi mennä, ja graafinen maailma alkoi muuttua sähköisemmäksi.
Erilaisia yritysjärjestelyjä tehtiin ja tytäryhtiöitä perustettiin. "Se ei sitten mennytkään ihan niin, ja jälkikäteen ajateltuna lähtökohtakin saattoi olla osin virheellinen", Svento sanoo.
Hänen mukaansa viime aikoina on tapahtunut selvää vetäytymistä takaisin omille reviireille. "Ei ole paluuta ihan entiseen, mutta jonkinnäköistä varovaisuutta ja omaan bisnekseen keskittymistä on nähtävissä", Svento sanoo.
"Tällä hetkellä tekninen kehitys vie lähentymistä oikealla tavalla eteenpäin. Alkaa esimerkiksi olla jo teknisesti täysin mahdollista ja toteutettuakin, että matkapuhelimella voi katsoa vaikkapa televisiota tai surfata internetissä. Se, että tällaiset mahdollisuudet ovat kaikilla, vie tietysti aikaa."
Liiketoimintamalleja mietittävä uudestaan
Sventon mukaan tämä kehitys asettaa haasteita liiketoimintamallien kehittämiseen. "On syytä miettiä, että mennään monikanavamaailmaan ja ollaan siinä tilanteessa, että tuotetaan digitaalista nolla-ykkös -raaka-ainetta, jota sitten hyödynnetään."
Internetin käyttö Suomessa on hyvässä tilanteessa, vaikka aivan kärjessä ei ollakaan. Verkko-ostoksiakin aletaan tehdä ihan oikeasti. Digi-tv tulee ja tekniikka alkaa kypsyä.
Laajakaistakin leviää nopeasti. Svento sanoo olevansa suuri alueellisen tasa-arvon kannattaja, mutta laajakaistapuolella pitäisi olla järkevä. "Niin sitä ei pitäisi tehdä, että alueellisen tasa-arvon vieminen ihan tappiinsa hidastaa kehitystä siellä, missä se olisi nopeammin tehtävissä", Svento sanoo.
Sventon mukaan kilpailu on osittain epätervettä, kuten esimerkiksi mobiilialalla, jossa puheluita on tarjottu ilmaiseksi. "Jos myydään nollahintaan tavaraa, se ei ole tervettä. Se on alan kannalta huono asia ja kerman kuorintaa", Svento sanoo. Hänen mukaansa viranomaisten pitäisikin jaksaa miettiä asioita pitkän päälle, ettei kukaan pääsisi ilman investointeja ja työpaikkoja Suomessa korjaamaan muiden kylvämiä hedelmiä.
Hinnoittelu myös laajakaistapuolella voi vaatia jatkossa tarkastelua. Nyt liittymät ovat samanhintaisia riippumatta siitä, kuinka paljon sitä käyttää.
"On vuorokausia, jolloin 90 prosenttia bittivirrasta on käyttäjien tiedostojenjakoliikennettä, ja viisi prosenttia käyttäjistä käyttää bittivirrasta 90 prosenttia. Kun elokuvia ja muuta siirretään, bittimäärät nousevat suuriksi. Voi olla, että ala joutuu jossakin vaiheessa miettimään hinnoittelukysymyksiä", Svento pohtii.