Noin kymmenen naisen joukkoon on uskaltautunut mies sinikantisen muistiinpanokirjan kanssa.
Mies on oululainen Antti Vuolteenaho. Hän toimii muun muassa henkilöstöjohtamisen menetelmien kehittämiseen erikoistuneessa Elbit Oy:ssä ja organisaatioiden kehittämiseen erikoistuneessa Mcompetence
Oy:ssä, hallituksen puheenjohtajana kummassakin.
Muut kuulijat edustavat lähinnä Oulun ja lähikuntien isoja yrityksiä sekä koulutusorganisaatioita - he ovat joko yritysten HR- eli henkilöstöhallinnon väkeä tai kouluttajia ja konsultteja. Koollekutsujina ovat olleet Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry, Suomen Coaching-yhdistys ry sekä Suomen työnohjaajat ry.
Tilaisuuden tarkoituksena on avata henkilöstön kehittämisestä kiinnostuneille työnohjausta ja coachingia eli muun muassa sitä, mitä nämä menetelmät oikein ovat, kenelle ne on tarkoitettu ja millaisiin tilanteisiin niitä voidaan suositella.
Tunteita ja
muutoksen tuskaa
Antti Vuolteenaho ja kumppanit kuuntelevat ilmeisen kiinnostuneena ja muistiinpanojakin tehden, kun Oulun A-klinikan johtaja Tuula Hursti kertoo lähes
40-vuotisesta taipaleestaan sosiaalityön saralla.
Kuten siitä, miten hän aloitteli uraansa kokemattomana mutta sitäkin innokkaampana huumenuorten auttajana Helsingin katuja mittaillen. Kertoo Hursti siitäkin, millaista on tehdä työtä, jossa työntekijän omat tunteet joutuvat tuon tuosta koetukselle - kuten silloin, kun pitäisi pystyä kohtaamaan äiti, joka suree huumeisiin kuollutta lastaan. Ja siitä, miten työntekijä voi kokea urautuneensa. Ja siitä, miten oma perustehtävä voi joskus vain hämärtyä.
Puurtajalla riittää, totisesti, haasteita! "Että olen pystynyt tekemään tällaista työtä näinkin kauan, johtuu siitä, että olen aika ajoin päässyt työnohjaukseen", kertoo Hursti, joka on itsekin toiminut jo pitkään työnohjaajana.
Ja mitäs se työnohjaus taas olikaan?
Se on tavoitteellista ja luottamuksellista toimintaa, jossa käsitellään työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Sitä voidaan käyttää apuna parannettaessa sekä johdon että henkilöstön valmiuksia vastata työelämän haasteisiin ja muutoksiin, Hursti selvittää.
Vaan entäpä coaching?
Se on tulossuuntautunut valmennusprosessi, jota voidaan käyttää yrityksen tai muun organisaation ja yksilön kehittämismenetelmänä vaikkapa jonkun haastavan projektin alkaessa, kertoo työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneen ZoomIN Oy:n toimitusjohtaja Heli Pietilä.
"Se on prosessi, jossa valmentaja auttaa asiakasta ottamaan käyttöön omia voimavaroja niin, että tämä voi saavuttaa tavoitteensa", Pietilä jatkaa. "Coachingin tavoitteena on tehdä hyvistä parempia", hän lisää.
Ulkopuolelta näkee
joskus paremmin
Työohjaus ja coaching ovat ajatuksellisesti sukulaisia toisilleen. Coaching on suunnattu selkeämmin johdon ja esimiestyön kehittämiseen, kun taas työnohjaus painottuu enemmän yksilön jaksamiseen kuormittavissa tilanteissa, Heli Pietilä summaa.
Molemmissa on tavoitteena selkiyttää tilannetta myös ulkopuolisen näkökulmasta.
Työnohjaus on ollut Suomessa käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen sekä kirkon piirissä jo vuosikymmeniä, ja nyttemmin se on omaksuttu myös muun julkishallinnon ja yritysten henkilöstön työssä jaksamisen edistäjäksi.
Coaching puolestaan on uudehko, Suomessa vasta 2000-luvulla yleistynyt menetelmä. Pietilän mukaan se on ottamassa nopeasti paikkaansa erityisesti johtajien, esimiesten ja asiantuntijoiden kehittymisen työkaluna.
Sekä työnohjaus että coaching ovat molemmat ennakoivia työssä jaksamista, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta lisääviä menetelmiä, Pietilä ja Hursti painottavat.
Mutta jos ihminen alkaa olla uupunut tai pahoin stressaantunut, tarvitaankin avuksi jo järeämpiä menetelmiä, kuten sairauslomaa tai terapiaa.