Langerbrugge, Gent Projektijohtaja Sami Pitkänen kävelee silminnähden ylpeänä upouuden paperikoneen helmassa Stora Enson Langerbruggen tehtaalla Belgiassa.
Vaikka projekti jatkuu vielä vuoden loppuun, suoltaa kone jo huimaa vauhtia sanomalehtipaperia. Vauhti vain kiihtyy parin seuraavan vuoden aikana, kun kaikki osaset saadaan viritettyä paikalleen.
Myös Pitkäsellä on ollut melkoinen urakka viritellä projektijoukko toimimaan tiiviinä ja samaan suuntaan kulkevana projektiryhmänä.
Porukka on kuitenkin onnistunut työssään ja syksyllä 2001 käynnistynyt erittäin vauhdikas investointi on edennyt ajallaan.
"Aikataulu oli haastava, mutta me olemme pystyneet pitämään lupauksemme", iloitsee Pitkänen pyörien pyörimistä.
Arkkitehtiosaaminen
oululaisissa käsissä
Sami Pitkänen ei ole suinkaan ollut työssään yksin. Kaikkein kiivaimpaan aikaan eli viime helmi-maaliskuussa tehdasalueella hääräsi enimmillään noin 1 200 eri alojen asiantuntijaa.
Porukka oli myös kansainvälistä, sillä suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten lisäksi paikalla pyöri belgialaista, saksalaista, hollantilaista ja monen muun maan osaajaa.
Myös pohjoissuomalaisille yrityksille riitti omia siivuja aliurakoista ja olipa oululaisella arkkitehtitoimistolla Uki Arkkitehdit Oy:llä alueen ja tehdastilojen ulkonäön kannalta yksi keskeisimmistä rooleista koko tehdasalueen arkkitehtisuunnittelijana.
"Me olemme olleet tasavertaisina mukana projektiryhmässä ja olemme aina saaneet sanoa omat mielipiteemme ja meitä on kuunneltu. Tämä on meidän kannalta se kaikkein tärkein asia eli arkkitehdin asemaa ei ole missään vaiheessa väheksytty", antaa Uki Arkkitehtien toimitusjohtaja Matti Heikkinen tunnustusta sekä arkkitehtityön tilanneelle Stora Ensolle että muille suunnitteluryhmän osapuolille.
Arkkitehtitoimistoa tehdasprojekti on työllistänyt vuoden 2002 alusta ja toimiston väestä puolenkymmentä on ollut siitä lähtien kiinni haasteellisessa työssä.
"Tehdassuunnittelussa mukana olijan pitää pystyä hahmottamaan hyvin isoja kappaleita, erittäin suuria rakennuksia. Vaikka arkkitehti on sinällään vain kuorten järjestelijä, niin työhön sisältyy paljon muutakin, esimerkiksi alueen sisäisten yhteyksien järjestely: miten ihmiset kulkevat, miten materiaaleja kuljetetaan, miten prosessi etenee", Heikkinen kertoo.
Uki Arkkitehdeillä on kokemusta vastaavanlaisista haasteista muun muassa Veitsiluodon, Imatran, Valkeakosken ja Rauman paperitehtailta.
Toimitusjohtaja Matti Heikkinen toivoo, että projekteissa kertynyttä tietotaitoa, näkemyksiä ja osaamista voidaan jatkossakin käyttää hyväksi ja oululaista suunnitteluosaamista viedä muutenkin vastaisuudessa maailmalle.
"Oulussa on muitakin arkkitehti- ja insinööritoimistoja, jotka ovat päässeet viemään oululaista osaamista muuallekin kuin lähiympäristöön. Tämä on positiivinen asia koko alalle", Matti Heikkinen näkee.
Tehoja lisää,
työntekijöitä ei
Sekä Pitkäsen että Heikkisen osalta loppusuoralle kääntynyt Belgian-projekti on siis synnyttänyt maailman suurimman sanomalehtipaperikoneen, mutta jättikone ei kaipaa kovin montaa kaitsijaa: parisenkymmentä vuoroa kohti.
Tässä onkin koko jätti-investoinnin juju.
Kun tuotettua paperitonnia kohti vaaditaan normaalisti kaksi henkilötyötuntia, niin Langerbruggessa päästään puolellatoista henkilötyötunnilla.
Ilman täysin uuden koneen rakentamista ja 70 vuotta vanhan tehtaan rakentamista tämä ei olisi onnistunutkaan.
"Jos haluaa elää, on muututtava", kiteyttää Stora Enson Langerbruggen toimitusjohtaja Stig Andersson.