Te­ki­jän­oi­keus­la­kiin ei tule ko­hut­tua "hä­peä­ran­gais­tus­ta"

Tekijänoikeuslakiin ei tule vastarintaa herättänyttä "häpeärangaistusta". Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslain muutoksen sisällöltään maanantaina lakivaliokunnan korjaamassa muodossa.

Tiukkaa tekijänoikeuslakia vastaan osoitettiin laajasti mieltä.
Tiukkaa tekijänoikeuslakia vastaan osoitettiin laajasti mieltä.

Tekijänoikeuslakiin ei tule vastarintaa herättänyttä "häpeärangaistusta". Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslain muutoksen sisällöltään maanantaina lakivaliokunnan korjaamassa muodossa.

Uuden EU-direktiivin vaatiman lainmuutoksen myötä tuomioistuin voi määrätä, että oikeusjutun kantaja voi julkaista tietoja tekijänoikeusriidan tuomiosta vastaajan eli oikeuksien loukkaajan kustannuksella. Hallituksen esitys antoi ymmärtää, että kantaja voisi vaatia tuomioistuinta myöntämään luvan tietojen julkistamiseen vastaajan kustannuksella.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr.) selvitti, että juuri maininta tuomioistuimen myöntämästä luvasta viittasi siihen, että tuomion julkisuus luvan perusteella jotenkin laajenisi aiempaan verrattuna. Tästä ei kuitenkaan Braxin mukaan EU-direktiivinkään mukaan ollut kysymys.

Säännöksissä on uutta hänen mukaansa vain se, että tuomion julkistaminen voi tapahtua vastaajan kustannuksella. Tällä voi olla merkitystä kuluttajan kannalta esimerkiksi silloin kun varoitetaan tuoteväärennöksistä, jotka eivät ole turvallisia, Brax korosti.

Lakivaliokunta korosti mietinnössään myös, että julkistamiskustannusten korvausvelvollisuutta ei ole tarkoitettu rangaistusluonteiseksi seuraamukseksi, eikä vastaajan yksityiselämään liittyviä seikkoja saa julkistaa. Myöskään tuomiosta tiedottaminen ei yleensä edellytä luonnollisen henkilön nimen mainitsemista. Kyse ei Braxin mukaan siten ole mistään "häpeärangaistuksesta".

Kiitoksia ja haukkuja

Brax antoi tunnustusta kansanedustaja Jyrki Kasville (vihr.) jonka tekemän lakialoitteen pohjalta valiokunta teki tarvittavat muutokset. Samalla hän haukkui pataluhaksi hallituksen - tässä tapauksessa käytännössä opetusministeriön kulttuuripuolen - lainvalmistelun kyseisessä asiassa.

Braxin mukaan valiokunta on joutunut tekemään jälleen kehnosti valmistellun esityksen uusiksi.

- Tämä ei ole hyväksyttävää, ei vallan kolmijako-opin kannalta, mutta ei myöskään eduskunnan resurssien osalta.

Brax muistutti myös, että esitys tuotiin eduskuntaan aivan liian myöhään. EU-direktiivi olisi pitänyt saattaa täytäntöön jo huhtikuun loppuun mennessä.

Ilmoita asiavirheestä