Vaikka lähes kaikkien keskeisten rikosten lukumäärä kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna, Oulun kihlakunnan poliisilaitos kykeni nostamaan useimpien niiden selvitysprosentteja. Oulu jätti omaisuusrikosten selvitysprosenttien osalta taakseen suurista poliisilaitoksista Vantaan, Espoon ja Lahden, mutta jäi vielä hiukan keskimääräisestä valtakunnallisesta tasosta.
Tehostuneen toiminnan taustalla on tutkintatavan pysyvä muutos tekokeskeistä tekijäkeskeiseen sekä pakkokeinojen tuntuvasti tehostunut käyttö. Esimerkiksi kotietsintöjä Oulun poliisi suoritti viime vuonna 334, mikä on peräti 260 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä puolestaan kasvatti takavarikkojen lukumäärää 157:llä.
Vangitsemisia oli 83 ja matkustuskieltoja 58 eli hiukan enemmän kuin viime vuonna. Taso on apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan mukaan kuitenkin moninkertainen vuoteen 2001 verrattuna, jolloin vangitsemisia ja matkustuskieltoja oli yhteensä 40.
"Siirtyminen tekijäkeskeiseen tutkintaan oli meiltä tarkoituksellinen linjavalinta. Se on yhdessä tehostuneiden pakkokeinojen kanssa nostanut myös niin sanottujen pimeiden juttujen selvitysprosentteja, koska tutkinnassa pengotaan läpi epäillyn kaikki tekemiset. Takavarikoissa on saatu takaisin paljon anastettua omaisuutta."
"Suorastaan ylpeä olen siitä, että törkeissä varkauksissa selvitysprosentti nousi jo 94:ään ja törkeiden yksilöön kohdistuneiden rikosten selvitysprosentti saatiin nousemaan takaisin hyvälle tasolle", sanoo Karnaranta.
Työkalut käytössä
Oulua valtakunnallisesti ikävään maineeseen nostaneet autovarkaudet vähentyivät jälleen merkittävästi. Vuoteen 2001 verrattuna juttuja oli noin 900 vähemmän, mikä Arto Karnarannan mielestä korostaa jatkossakin erikoistuneiden tutkijoiden merkitystä.
"Tulokset puhuvat puolestaan. Yhteisvastuu ei pelaa näissä asioissa. Haluan kuitenkin samalla korostaa, että toiminnan tehostuminen on koko organisaation ansiota. Kun kenttämiesten ja asiaan erikoistuneiden tutkijoiden yhteistyö pelaa, tulosta syntyy parhaiten. Jatkamme samalla linjalla tulevaisuudessakin ja käytämme hyödyksi kaikkia niitä työkaluja, jotka lainsäätäjä on meille antanut", toteaa Karnaranta.
Keskusrikospoliisin (krp) Pohjois-Suomen yksikön päällikkö Pentti Yliniva nostaa viime vuodesta esille huumejutut, joiden lukumäärä kasvoi pienen taantuman jälkeen noin 150 tapauksella 1 200:aan koko Pohjois-Suomessa. Krp:n omassa työssä esiin nousee noin neljän miljoonan euron suuruinen takaisin saatu rikoshyöty, josta 2,4 miljoonaa euroa tuli oululaisen Riihi-säätiön vakuustakavarikossa.
"Kokonaissummaa voi verrata vaikka meidän 2,2 miljoonan euron vuosibudjettiin. Meillä oli useita isoja juttuja viime vuonna ja avustimme lisäksi Lahden moottoripyöräjengin tutkinnassa", selvittää Yliniva.
Oulun yksiköllä oli vangittuja yhdeksän, takavarikkoja ja kotietsintöjä 21 ja telekuuntelulupia se sai kaikkiaan 15.
Heijastukset näkyvät
Poliisin tehostuneella toiminnalla oli luonnollisesti heijastusvaikutuksia sekä syyttäjien että käräjäoikeuden ja hovioikeuden toimintaan. Viime vuonna alkanut tehokuuri tuotti syyttäjille peräti 542 esitutkintapöytäkirjaa enemmän kuin edellisvuonna, mikä lisäsi paineita syyteharkinta-ajoissa pysymiseen. Myös vangittujen lukumäärän kasvu lisäsi sekä syyttäjien että käräjäoikeuden työtaakkaa.
Käräjäoikeus sai juttuja käsittelyynsä reilut 200 enemmän kuin edellisenä vuonna ja Rovaniemen hovioikeuden juttukuorma kasvoi 62:lla.